Aidosti eettisempi johtaminen alkaa epätieteellisten johtamismyyttien purkamisesta

Chicagolaisessa Hawthorne-teollisuuskompleksissa tutkittiin 1920–30-luvuilla alun alkaen valaistuksen ja työolosuhteiden vaikutusta työntekijöiden tuottavuuteen. Tutkija Elton Mayo tulkitsi näiden tutkimusten kuitenkin osoittaneen, että ulkoisten tekijöiden sijaan tuottavuutta paransi ennemmin työntekijöiden sosiaalisten tarpeiden huomioiminen. 

Tämä mullistava löydös muodosti perustan ihmissuhdekoulukunnalle, joka on yhä tänä päivänä osa johtamisen teoriaa ja opetusta. Väitöskirjassaan Jesse Kajosmaa tuo kuitenkin esille ristiriidan Mayon löydöksen – ja siltä osin myös varhaisen ihmissuhdekoulukunnan – tieteellisestä perustasta. Vaikka itsessään tärkeä sanoma inhimillisyydestä vakiinnutti asemansa tiedeyhteisössä jo varhain, sen pohjana on epätieteellisiä väitteitä.

– Monelle Mayon johtopäätös on itsestään selvä, ja sitä on pidetty sukupolvien ajan tieteellisenä faktana. Todellisuudessa kyse ei kuitenkaan ole vankasti todistetuista tieteellisistä löydöksistä, vaan lähinnä tarinankerronnasta ja jopa tieteellisestä petoksesta, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Kajosmaa.

Kriittinen katsaus Mayon tulkintoihin ja niiden vaikutusvaltaan

Mayoa tukeneeseen sosiaaliseen verkostoon, joka takasi varhaisen ihmissuhdekoulukunnan ilosanoman riemukulun, kuului niin liike-elämän eliittiä kuin akateemisia vaikuttajia. Kajosmaan mukaan heidän ja Mayon ideologiset intressit vaikuttivat tutkimustulosten tulkintaan. Mayon näkemys loi vaikutelman, että pelkästään työntekijöiden sosiaalisten tarpeiden täyttäminen selittäisi tuottavuuden nousun. Monet muut tuottavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten taloudelliset kannustimet, häivytettiin lopullisesta kertomuksesta.

– Mayon tavoitteena oli vastata aikakauden yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin, kuten työväenluokan levottomuuksiin. Mayo tarjosi tukijoilleen johtamisnäkemyksiä, joilla pyrittiin varmistamaan yhteistyöhaluinen ja totteleva työvoima. Näkemyksen taustalla oli kiehtova ajatus siitä, ettei työntekijöille tarvitse maksaa enempää ollakseen tuottavampia, Kajosmaa huomauttaa.

Hawthorne-tutkimukset toteutettiin johtamisen oppihistoriallisen kehittymisen aikana, jolloin johtaminen niin tieteenalana, ammattina kuin sosiaalisena toimintana haki vielä suuntaa ja tarvitsi oikeutusta. Kajosmaan mukaan henkilöstöjohtajien, organisaatiotutkijoiden ja johtamiskouluttajien olisi tärkeä ymmärtää, miten nykyisten johtamiskäytäntöjen taustalla olevat käsitykset ovat muotoutuneet ja mitä valta- ja talousintressejä ne palvelevat. 

– Tieto voi tukea johtamisen kehittämistä tosiasiallisesti avoimempaan ja eettisempään suuntaan, mikä hyödyttää työelämän rakenteiden uudistamista, Kajosmaa toteaa.

Väitöstilaisuus

HTM ja SM Jesse Kajosmaan väitöstutkimus ”Elton Mayon ja Hawthorne-tutkimusten myytti: Kriittinen johtamistutkimus varhaisen ihmissuhdekoulukunnan diskurssin perustasta osana johtamisen ja yhteiskuntatieteen oppihistoriallista kehittymistä” tarkastetaan perjantaina 29.11.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/61738298504?pwd=rEF5IhPBI4qlbrmlTb91t4Wr9Csux8.1
(salasana 270130)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Ville Pietiläinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistonlehtori Kirsi Lehto.

Väitöskirja

Kajosmaa, Jesse (2024) Elton Mayon ja Hawthorne-tutkimusten myytti: Kriittinen johtamistutkimus varhaisen ihmissuhdekoulukunnan diskurssin perustasta osana johtamisen ja yhteiskuntatieteen oppihistoriallista kehittymistä. Acta Wasaensia 543. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf