Apua, edessä on valintakokeet!

On ihan normaalia, että valintakokeissa jännittää ja ajatus kokeista valtaa ajatukset jo viikkoja etukäteen. Parhaimmillaan jännitys antaa pientä lisäbuustia, mutta pahimmillaan se saa epäilemään omaa osaamista.

Sanna Perälä kävi läpi neljät valintakokeet, sillä jännitys pilasi ne kerta toisensa jälkeen. Nyt Sanna opiskelee kauppatieteitä Vaasan yliopistossa.

- Ala ohjasi valintaani kaikista eniten, kauppatieteet olivat aivan ehdoton valinta itselleni. Olin käynyt Vaasassa kerran tai kaksi ennen kuin hain tänne. Tässä paikassa vaan oli kiva henki ja siksi laitoin tämän hakukohteisiini.

Yläkoulun jälkeen Sanna on opiskellut vaatetusalan ammattilaiseksi ja ylioppilaaksi sekä oppisopimuksella merkonomiksi.

Kauppatieteiden pariin Sanna löysi tekemällä netissä ammatinvalintatestin, joka suositteli häntä hakeutumaan kyseiselle alalle. Sitten Sanna alkoi selvittää, miten alaa pääsee opiskelemaan.

- En ollut kirjoittanut mitään L:n papereita, en todellakaan. Todistuksesta ei ollut siis mitään hyötyä haussa, joten totesin, että tässähän täytyy alkaa lukea kokeisiin.

Paineet kuitenkin kasvoivat yllättäen koviksi ja Sannaa alkoi jännittämään kokeita. Neljät kokeet menivät ohi jännityksen takia, mutta viidennellä kerralla onnisti.

Oivalluksia jännityksestä

Sanna ei koe olevansa lähtökohtaisesti jännittäjätyyppiä.

- Huomasin jännityksen läsnäolon elämässäni ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoituksissa. Kun katselee jälkikäteen tilannetta, niin nehän olivat ensimmäiset isot kokeet, joilla on oikeasti merkitystä. Tällöin tuli ensimmäistä kertaa fiiliksiä ja ajatuksia tyyliin ”en mä pysty” ja kädet tärisivät.

Sanna tunnistaa itsestään suorittajan ja nimittääkin itseään kouluaikoina kympin tytöksi. Isojen kokeiden kohdalla odotukset ja samalla myös paineet suoriutua kasvoivat.

Helpotusta ei tuonut ajatus, että valintakokeet olivat aina vain kerran vuodessa.

- Aloitin lukemisen yleensä alkukeväästä eli hyvissä ajoin ja tällöin myös jännityskin pääsi välillä valloilleen. Mieleeni tuli ajatuksia, että ”jos en tänäkään vuonna onnistu, niin sitten tämä menee taas vuoden päähän”.

Ensimmäisten hakukertojen aikana Sanna myös mietti, mitä muut hänen suorituksistaan ajattelivat. Lopulta hän ymmärsi, ettei sillä ole merkitystä. Oivallus siitä, että tätä tehdään vain itseä varten, auttoi hellittämään jännityksestä.

Valintakokeiden alla jännityksen oireet pahenivat. Kädet tärisivät, sydän hakkasi lujaa ja pyörrytti.

- Kun oli tehnyt koetta monta tuntia ja sitten kun meni palauttamaan paperia, tuntuu kuin olisi kävellyt seiniä päin. Oli jotenkin niin sekaisin jännityksestä edelleen.

Viimeinen hakukerta

Sanna päätti, että nyt hän hakee viimeisen kerran.

- Vuonna 2019 olin laittanut kaikki paukut hakuun ja olin ihan varma, että nyt menee läpi. Ei kuitenkaan mennyt, mutta jäi tosi lähelle. Keväällä 2020 leikittelin jo ajatuksella, että hakisin jonnekin toiselle alalle ja mietin, että tarvitsenko edes koko koulutusta tai haluanko sitä niin kovasti. Päätin, että haen vielä kerran. Sovin itseni kanssa, että nyt on pänttäämiskielto. Olin päntännyt jo niin monta vuotta, että luotin tiedon olevan jo minussa.

Jotain asioita Sanna kertaili ja lueskeli, mutta ennen kaikkea hän keskittyi pitämään itsestään huolta. Hän liikkui paljon, otti aikaa rentoutumiselle ja hyville yöunille. Koepäivänä jännitys palasi – tuttu ympäristö, tenttisali ja muu saivat sydämen lyömään kiivaammin.

- Mietin jo, että tähänkö tämä taas kaatuu. Mutta ei, aloin miettiä, mitä kaikkea olen oppinut jännittämisestä. Päätin laittaa silmät kiinni ja hengittää oikein syvään tässä ennen kuin koe alkaa. Ihan sama, miten tyhmältä näytän tai kuulostan puhistessani. Yhtäkkiä tuntuikin, että aloin rauhoittua ja olo helpotti.

Image

Jännitys on viritysvoima

- Varmaan tärkein asia on ollut ymmärtää, että mistä se jännitys kumpuaa ja mitä minussa tapahtuu, kun jännitän. Halusin oppia ajattelemaan jännitystä toisella tavalla, kun tähän asti olin ajatellut sen negatiivisena asiana. Aloinkin miettiä, että jos jännittämisellä kehoni virittää minua tekemään parhaani tärkeässä hetkessä.

Riippuu alasta, miten valintakokeeseen voi valmistautua etukäteen. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa vaihtelee, mihin aloihin on etukäteismateriaalia ja mihin ei. Eli joihinkin pitää päntätä aika paljon ja toisiin riittää tyyliin hyvin nukutut yöunet. Valintakokeissa ei mitata pelkästään tietämystä aiheesta vaan myös taitoa hakea tietoa ja ottaa sitä vastaan.

Sannan muistelee, että hänen valintakokeisiin materiaali tuli varhain. Materiaalina oli yhden lukiokurssin materiaaleja sekä matematiikkaa. Kokeisiin valmistautuminen on sikäli sujuvaa, että materiaalit ovat helposti saatavilla ja lukemisen voi aloittaa käytännössä heti. Sanna rakensi itselleen sopivia lukurutiineja ja esimerkiksi aamuihmisenä hän usein laski matematiikan tehtävät ensitöikseen pois alta. Sanna painottaa lukusuunnitelman tekemistä.

- Kokeeni oli monivalintakoe. Muistan, kuinka etukäteen mietin, että monivalintahan on ihan helppo juttu. Mutta ei todellakaan ollut, vaan sekin vaatii lukutunteja.

Kesällä kandityön kimppuun

Tällä hetkellä Sannan opinnot ovat hyvällä mallilla. Kevään päätteeksi Sanna on yli 120 opintopistettä ja koko tutkinnon laajuus on 300. Kesällä hän aloittaa kirjoittamaan kandityötään. Ensi keväälle Sanna suunnittelee vaihtoa Alankomaihin.

Entä mikä on Sannan lempijuttu Vaasan yliopistossa?

- Onhan meillä ihan selvästi Suomen hienoin kampus täällä Vaasassa enkä mä väheksy yhtään meidän opintotarjontaa. Mä ainakin oon saanut kaiken, mitä mä oon tältä alalta tullut hakemaan.