Apulaisprofessori Henna Syrjälä palkittiin Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä

Image
Vaasan yliopisto on nimennyt markkinoinnin apulaisprofessorin Henna Syrjälän yliopiston Vuoden tiedeviestijäksi. Tämän lisäksi Vaasan yliopisto antoi kaksi kunniamainintaa hyvästä tiedeviestinnästä julkisjohtamisen emeritusprofessorille Ari Salmiselle ja energiatekniikan professorille Maciej Mikulskille. Palkinnot jaettiin Vaasan yliopiston järjestämässä Research Exhibition on Energy -tiedenäyttelyssä keskiviikkona 19. maaliskuuta. Tapahtuma oli osa Vaasassa järjestettävää EnergyWeekiä.

Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijä -palkinto myönnettiin apulaisprofessori Henna Syrjälälle kiitoksena ansiokkaasta tieteen yleistajuistamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. 

Syrjälä on markkinoinnin apulaisprofessori, joka tutkii erityisesti kuluttajakäyttäytymistä. Hän on myös Vaasan yliopiston markkinointi- ja kulutustutkimus -tutkimusryhmän johtaja. Syrjälän omat tutkimusaiheet liittyvät etenkin lemmikkikuluttamiseen, josta hän teki väitöskirjansakin, sekä kestävään kuluttamiseen. Lisäksi hän on tutkinut muun muassa asumista, ruoan kuluttamista, pelaamista ja pelillistämistä sekä kulutusta vähävaraisuudessa. 

Palkintoraadin mukaan Syrjälä on tehnyt pitkäjänteisesti ja antaumuksella esimerkillistä tiedeviestintää ja ottanut osaa tutkimusaiheisiinsa liittyvään ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun. 

Hän on ollut haastateltavana niin televisiossa, radiossa kuin eri sanoma- ja aikakauslehdissä. Hän on myös popularisoinut tiedettä kirjoittamalla useita blogitekstejä, ollut vieraana monissa podcasteissa sekä esiintynyt tiede- ja muissa tapahtumissa sekä yleisöluennoilla. Lisäksi hän viestinyt tutkimuksesta aktiivisesti, innovatiivisesti ja mieleenpainuvasti sosiaalisen median eri kanavilla.

– Tiedeviestintä on mielestäni tärkeä osa tutkijan työtä. On motivoivaa, että voin kertoa omasta tutkimuksestani ymmärrettävästi. Vaatii toki jonkin verran sitoutumista, että vastaa toimittajien kysymyksiin, ja usein aika nopeastikin. Usein minulta halutaan haastatteluja etenkin lemmikkeihin liittyvästä kuluttamisesta, kertoo Syrjälä.

Syrjälä kertoo, että erityisen hienoja hetkiä ovat ne, kun toimittajan kanssa keskustellessa pääsee hyvään vuorovaikutukseen ja huomaa, että toimittaja oikeasti ymmärtää, mitä tutkija haluaa sanoa. Syrjälä kehuu myös toimittajia siitä, että monet heistä valmistautuvat huolella haastatteluun tutkijan kanssa. 

Kysyttäessä, mikä haastattelu tai juttu on jäänyt erityisesti Syrjälän mieleen, hän nostaa esiin Helsingin Sanomien haastattelun aikuisten joulukalentereista, jossa hän pystyi tuomaan esiin oman tieteenalan aika vaikeaselkoistakin monimutkaisuutta ymmärrettävästi. Jutussa Syrjälä kertoi, että joulukalenteri-ilmiössä korostuu esimerkiksi tarpeettoman kuluttamisen ja vastuullisen ristiriita ja kuinka yhteenkin kulutuskohteeseen liittyvät merkitykset rakentuvat jopa globaalisti ja joskus pitkänkin ajan kuluessa. 

– Haluan kiittää kanssakirjoittajiani, koska yksinhän näitä tutkimuksia ei tehdä, sekä kaikkia muita viestintään osallistuneita. Mieltäni ilahduttaa myös meidän tutkimusryhmämme aktiivinen ja energinen tiedeviestintä.

Image
Palkintoraadin puheenjohtaja, dekaani Merja Koskela, professori Maciej Mikulski, apulaisprofessori Henna Syrjälä, emeritusprofessori Ari Salminen ja palkinnot luovuttanut vararehtori Mika Grundström.

Professori Ari Salminen on median luottohaastateltava korruptioaiheissa

Kunniamaininnalla palkittu julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminenon tunnettu korruptioon, hyvä veli -verkostoihin ja hallinnon eettisyyteen liittyvistä tutkimuksistaan. Hän on ollut useiden vuosien ajan näiden aiheiden luottohaastateltava kotimaisessa mediassa. Salminen on hyvä esimerkki siitä, miten emeritusprofessori voi toimia aktiivisesti tiedeviestijänä ja tuoda vahvaa tietämystään suuremmille yleisöille.

Image

Salmisella onkin nuoremmille tutkijoille kolme hyvää vinkkiä tiedeviestintään.

Ensimmäinen vinkki on tehdä kiinnostavaa tutkimusta yhteiskunnan kannalta relevanteista aiheista ja tutkimuksen valmistuttua viestiä siitä aktiivisesti. Toinen vinkki on olla tutkijana median ja toimittajan työn tukena, eli auttaa myös silloin, kun toimittaja varsinaisen haastattelun sijasta hakee taustatietoja. 

Kolmas vinkki on se, että medianäkyvyys auttaa saamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä laajempaan keskusteluun. Medianäkyvyys tekee tutkijaa ja tutkijan tutkimusta tunnetuksi ja voi myös tuoda kutsuja konferensseihin ja seminaareihin sekä siten auttaa myös tieteellisellä uralla.

– Kannattaa olla rohkea ja avoin.  Ei kannata ujostella, vaan vahvasti sanoa omia käsityksiä silloin, kun ne perustuvat tutkimukseen, kannustaa Salminen.

Kansainvälistä tiedeviestintää tehokkaista ja joustavista polttomoottoriratkaisuista

Energiatekniikan professori Maciej Mikulski sai kunniamaininnan esimerkillisestä kansainvälisestä tiedeviestinnästään. Mikulski on kertonut eri tutkimushankkeistaan ymmärrettävästi mediahaastatteluissa ja tiedotteissa, joista monet ovat saaneet merkittävää näkyvyyttä. 

Kansainvälisen median kiinnostusta on herättänyt esimerkiksi hänen johtamansa uusi iHAPC-hanke, jossa pilotoidaan vety-argon-kierron käyttöä energiantuotannossa, sekä laaja Flex-CPT-hanke, joka raivaa haasteita päästöttömän meriliikenteen ja työkonekuljetusten tieltä.

Image
Tietolaatikko

Tiedeviestinnästä palkittujen tutkijoiden mediahaastatteluja

Mitä mieltä olit jutusta?