Avointen korkeakoulujen väki kokoontui valtakunnallisille neuvottelupäiville Vaasaan

Uutisen oletuskuva
Vuosittaiset avointen korkeakoulujen neuvottelupäivät alkoivat tänään Vaasan yliopistolla Vaasassa. 14.-15. marraskuuta järjestettäville päiville osallistuu 150 henkilöä avoimista korkeakouluista ja yhteistyökumppaneilta kaikkialta Suomessa. Neuvottelupäiviä on järjestetty 1980-luvulta lähtien, ja viime vuosina myös avoimet ammattikorkeakoulut ovat liittyneet mukaan.
Avointen korkeakoulujen neuvottelupäivillä kuultiin ajatuksia tulevaisuuden jatkuvasta oppimisesta.
Vararehtori Annukka Jokipii, Vaasan yliopisto
Opetusneuvos Petri Haltia, OKM
Johtaja Jukka Lerkkanen, Avoin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Stig Blomqvist, Ammattikorkeakoulu Arcada

Neuvottelupäivillä verkostoidutaan ja keskustellaan avoimia korkeakouluja koskevista ajankohtaisista asioista. Meneillään on – paitsi jatkuvan oppimisen reformi, jolla ministeriö haluaa taata jatkuvan oppimiset mahdollisuudet kaikille työikäisille suomalaisille – myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valintamenettelyjen uudistukset.

Muun muassa 11 avointa yliopistoa onkin mukana opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 2,9 milj. euron kärkihankkeessa ”TRY-toinen reitti yliopistoon”, jossa kehitetään malleja uusista väylistä kohti yliopistoa.

Päivät avasi tänään Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii, joka toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi ja puhui avoimen korkeakouluopetuksen roolin vahvistamisesta nyt, kun koulutusta suunnataan aiempaa enemmän jatkuvaan oppimiseen.

Seuraavaksi OKM:n opetusneuvos Petri Haltia tuli kertomaan terveiset ministeriöstä. Hän esitteli ministeriön visiotyötä, sen toimeenpanoa ja työryhmiä, joista yksi keskittyy avoimuuteen, joustavuuteen ja jatkuvaan oppiseen sekä hallituksen uutta lakiesitystä yliopistolain ja lain ammattikorkeakouluista muuttamiseen. Lakiin on kirjattu jo nykyäänkin korkeakoulujen velvoite edistää elinikäistä oppimista. Lakiesitys terävöittäisi tätä entisestään ja vahvistaisi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä.

Mutta mitä koulutusta sitten oikein pitäisi vahvistaa? Haltia esitteli tilastoja avoimesta korkeakoulutuksesta. Nykyisin avoimen korkeakouluopetuksen ylivoimaisesti isoin ala on kasvatustieteet. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan alan opintojen osuus on vähäinen.

Tilaisuudessa seuraavaksi puhunut johtaja Jukka Lerkkanen Jyväskylän avoimesta yliopistosta myönsi, että avoimen opetus on ollut tähän mennessä tarjontalähtöistä. Tulevaisuudessa tämä tulisi kääntää kysyntälähtöiseksi koulutukseksi, jota tehdään hyvässä yhteistyössä. Lisäksi opetukseen osallistuneiden sukupuolijakauma on epätasapainossa. Tästä syystä avoin korkeakouluopetus palvelee tällä hetkellä enemmän naisia kuin miehiä.

- Se on vääristymä, joka tulee oikaista, hän totesi.

Lerkkasen mukaan avoin korkeakouluopetus tulee tulevaisuudessa lisääntymään, monipuolistumaan ja syvenemään.

Neuvottelupäivien ohjelmassa on lisäksi eri asiantuntijaluentoja. Esimerkiksi Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala puhui tänään henkilöstöjohtamisen muutoksesta. Päivät huipentuvat huomenna toimitusjohtaja Mikael Jungnerin luentoon tulevaisuuden tekijöistä.

Avoimet korkeakoulut ovat merkittävä toimija kansallisesti ja kansantaloudellisesti. Kenttä kattaa kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut, jotka toteuttavat jatkuvan oppimisen tehtävää. Avoimissa korkeakouluissa opiskelee vuosittain lähes 100 000 opiskelijaa tutustuen yliopisto-opintoihin, päivittääkseen osaamistaan tai tavoitellakseen tutkintoa niin sanotun avoimen väylän kautta.

Päivien ohjelma

Lisätietoja:
Koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka, Vaasan yliopiston avoin yliopisto, p. 029 449 8189 tai reetta.kungsbacka@uwasa.fi

Mitä mieltä olit jutusta?