Digiaika haastaa korkeakoulujen opetuksen - Peda-forum-päiville saapui liki 400 osallistujaa
Millaista korkeakoulujen opetuksen tulisi olla nyt ja tulevaisuudessa? Entä millaisia oppimisympäristöjä ja tilaratkaisuja digiaikana tarvitaan. Lähes 400 yliopisto-opettajaa ja korkeakoulutuksen kehittäjää on tullut Vaasan yliopistolle ottamaan asiasta selvää. Valtakunnallisten Peda-forum-päivien teema on "Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa". Päivät avasi Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto - mukana oli myös päivien teemaan hyvin sopiva, opiskelijan ohjelmoima robotti Nao, joka hauskutti yleisöä kysymällä rehtorilta Vaasan energiaklusterista.
Vaasan yliopisto on päivien vastuullinen järjestäjä yhteistyössä Åbo Akademin, Hankenin, Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) ja Yrkeshögskola Novian kanssa.
– Päiville tullaan kuulemaan uusimmasta tutkimuksesta, hakemaan uusia ideoita ja ratkaisuja, vertailemaan käytäntöjä ja verkostoitumaan, kertoo Peda-forum-päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, vaasalaiskorkeakoulujen yhteisen tiedekirjasto Tritonian johtaja Anne Lehto.
Päivien teema on hyvin ajankohtainen, sillä korkeakouluopetuksen tavat ovat monipuolistumassa digiopetuksen myötä, ja samalla lähiopetuksen rooli on muuttumassa. Lehdon mukaan varsinkin uudet virtuaaliset sekä fyysiset oppimisympäristöt kiinnostavat päiville osallistuvia.
– Ne kiinnostavat opettajien lisäksi myös yliopistojen ja korkeakoulujen hallintoa, koska uudet oppimisen tavat tarvitsevat niitä tukevia tiloja, hän sanoo.
Monet yliopistot ja korkeakoulut ovatkin parhaillaan suunnittelemassa tai toteuttamassa uusia tilaratkaisuja. Myös Vaasan yliopiston kampusaluetta ryhdytään tulevina vuosina uudistamaan. Tarkoituksena on kehittää uusia ja moderneja oppimisympäristöjä ja monitoimitiloja.
Perinteinen, innovatiivinen ja hybridi oppimisympäristö
Uudet oppimisympäristöt olivat myös Peda-forum-päivien ensimmäisen pääpuhujan eli filosofian tohtori Marie Leijonin aiheena. Leijon on yliopistonlehtori Malmön yliopistosta. Hän testasi Vaasan yliopiston digitaalisuutta myös käytännössä pitämällä esityksensä skype-yhteyden päästä Ruotsista.
Opettajien tulisi Leijonin mukaan ottaa oppimisympäristöt huomioon opetuksensa suunnittelussa - oli sitten kyse perinteisistä luentosaleista, innovatiivisista ympäristöistä tai virtuaalin ja fyysisen tilan yhdistävistä hybriditiloista. Moneen asiaan luentosaleissa ja muissa tiloissa opettaja ei toki voi vaikuttaa, mutta yleensä ainakin siihen, miten tilan kalusteet on järjestetty.
Leijon kehottaakin järjestelemään tilaa omaa opetusta tukevaksi. Heti tilaan saapuessaan opiskelijat "lukevat" tilaa ja tilan järjestely auttaa hahmottamaan, millaisesta oppimisesta ja toiminnasta on kyse: onko tarkoitus esimerkiksi vain kuunnella, innovoida tai olla vuorovaikutuksessa. Nykyään tilanne korkeakouluissa saattaa olla aivan vastakkainen, opettajia saatetaan jopa kieltää muuttamasta luentosalin tai luokan tuolijärjestystä.
Opettajille apua digitaaliseen opetukseen
Päivät avanneen Vaasan yliopiston rehtorin Jari Kuusiston mukaan digitalisaatio heijastuu niin oppimisen tapoihin kuin oppimisen sisältöihinkin. Korkeakoulut ympäri Suomea ovat laatineet erilaisia digitalisaatiostrategioita. Kuusiston mukaan niiden toimeenpanolla on jo kiire.
Opettajilta digitalisaatio edellyttää uutta osaamista.
- Vaasan yliopisto on tarttunut haasteeseen palkkaamalla digitaalisen opetuksen valmentajan. Lisäksi myös yliopistotilojen kehittämiseen panostetaan vahvasti.
Digitalisaation murros tiivistää myös yhteistyötä korkeakoulujen välillä. Vaasalaiskorkeakoulujen yhteistyön hedelmänä on syntymässä uusi, korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuus.
– Olemme päättäneet kesäkuussa uudesta, monikielisestä 60 opintopisteen korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuudesta vaasalaisten korkeakoulujen henkilöstölle. Opintokokonaisuus tulee virallisesti Åbo Akademin alaisuuteen, sanoo kasvatustieteen professori Michael Uljens Åbo Akademista. Uljens on Vaasan Peda-forum-päivien tieteellinen asiantuntija.
Opinnot tulevat koostumaan moduuleista ja ne sisältävät sekä yliopistopedagogiikkaa että ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Opintokokonaisuutta on kehitetty vaasalaiskorkeakoulujen ja tiedekirjasto Tritonian yhteisvoimin Hella - Higher Education Learning Lab -hankkeessa, joka on saanut kärkihankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Torstain paneelikeskustelu pohtii tulevaisuutta - hoitaako tekoäly opetuksen?
Päivien toinen pääpuhuja on yliopistonlehtori Katarina Winka Uumajan yliopistosta. Hän kertoo torstaina opetusportfolioista ja niiden laatimisesta.
Peda-forum-päivien aikana pidetään kymmeniä työpajoja ja teemaryhmiä. Lisäksi erilaiset yhteistyöverkostot kokoontuvat. Päivien yhteydessä järjestetään esimerkiksi Suomen yliopistojen vararehtoreiden tapaaminen.
– Päivien alateemat ovat digitalisaatio korkeakouluopetuksessa, opetuksen tutkimuksellinen kehittäminen, opiskelijoiden ohjaus, oppimisympäristöt sekä työelämän ja opintojen välinen yhteistyö, kertovat päiviä järjestävät pedagogit Anu Ylitalo ja Maria Byholm.
Päivät päättää paneelikeskustelu, jonka aiheena on ”Tulevaisuus 2030: tarvitaanko korkeakoulupedagogiikkaa vai hoitaako tekoäly opetuksen? ”. Keskustelemassa ovat filosofisen tiedekunnan dekaani, soveltavan filosofian professori Tommi Lehtonen Vaasan yliopistosta, markkinoinnin professori Peter Björk Hankenilta, edunvalvontasihteeri Oskari Mäkelä Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Peda-forumin puheenjohtaja Johanna Naukkarinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
Mitä mieltä olit jutusta?