Biokaasulla on keskeinen rooli kiertotalousratkaisujen kehittämisessä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä energiajärjestelmässä. Suomen hallituksen tavoitteena onkin nelinkertaistaa biokaasun tuotantotavoite vuoteen 2030 mennessä. Biokaasun saatavuuteen ja hintaan liittyvät epävarmuustekijät sekä hajallaan sijaitsevat biomassat logistiikka- ja kustannushaasteineen heikentävät kuitenkin tarvittavien investointien houkuttelevuutta ja uusien toimijoiden liittymistä biokaasuekosysteemiin.
Pohjanmaan maakuntien alueilla kysyntä ylittää nykyisen biokaasun tuotannon, mutta toimijoille ei ole käytössä järjestelmätason ratkaisuja, jotka toisivat heidät yhteen, pyrkisivät poistamaan nykyisiä haasteita ja pullonkauloja tai tarjoaisivat lisäarvoa tuottavia palveluja biokaasuliiketoiminnan laajentamiseksi ja kasvattamiseksi. Tarve alan toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaville digitaalisille ratkaisuille on ilmeinen.
– Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että maatalouden lannoilla ja sivuvirroilla on suurin syötepotentiaali Suomessa. Siksi erityisesti ruokajärjestelmiin perustuvien biokaasuhubien kehittäminen on tärkeää vahvoilla maatalousalueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla, toteaa erityisasiantuntija Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Hanke vauhdittaa alueellisten biokaasuekosysteemien kehitystä
Kolmen maakunnan eli Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan alueella toteutettavassa DigiBiogasHub-hankkeessa laajennetaan ymmärrystä hyödyntämättömistä biomassoista ja pyritään löytämään uusille toimijoille lisäarvoa tuottava tapa liittyä biokaasuekosysteemiin digitaalisen alustan kautta. Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat muun muassa digitaalisen alustan konsepti, alustan ja valittujen alustapalveluiden pilotointi, yhteistyö- ja vuorovaikutusmalli sekä oikeudellisten reunaehtojen analyysi.
– Tulokset voivat tukea ja vauhdittaa biokaasumarkkinoiden sekä alueellisten biokaasuekosysteemien kehitystä ja kasvua. Ne auttavat vähentämään alueellisten hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden määrää, lisäämään uusiutuvan energian määrää energiajärjestelmässä sekä parantamaan alueellista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo tutkijatohtori Kirsi Spoof-Tuomi Vaasan yliopistosta.
Hanke luo lisäksi uutta tietoa alueen toimijoille biokaasuun liittyvistä mahdollisuuksista. Tulokset ovat arvokkaita paitsi biokaasuekosysteemin toimijoille, mutta myös kaupungeille, kunnille ja aluekehittäjille.
– Biokaasulla on tärkeä rooli vihreänä polttoaineena, ja se sopii hyvin Wärtsilän kaasutuotteiden polttoaineeksi sekä nyt että tulevaisuudessa. DigiBiogasHubs-hanke on tärkeä mahdollistaja tämän potentiaalin hyödyntämisessä, sanoo Wärtsilä Marinen tutkimuksesta ja teknologiakehityksestä vastaava johtaja Jonas Åkerman.
Tutkimushanke DigiBiogasHubs – Digitaaliset alustat joustavan ja skaalautuvan biokaasutoiminnan mahdollistajina on Euroopan Unionin osarahoittama ja Vaasan yliopiston tutkimus- ja innovaatioalusta VEBICin koordinoima. Projektipartnereita ovat Centria ja SeAMK. Muita rahoittajia ovat Wärtsilä, Stormossen, PK Biogas, Kokkolan kaupunki, Kannuksen kaupunki sekä Kaustisen seutukunta. Hanke alkoi joulukuussa 2023 ja kestää kaksi vuotta.
Lisätiedot
Kirsi Spoof-Tuomi, Tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
kirsi.spoof-tuomi@uwasa.fi, +358 29 449 8322