”Energiaomavaraisuus pitäisi rahat kotiseudulla”
Energia-alan murros kohti uusiutuvaa energiaa on Suomelle ja erityisesti sen maaseudulle edullista, sanoo johtaja Pekka Peura Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Fossiiliset energianlähteet ovat ennen pitkää ehtymässä maapallolta. Lisäksi fossiiliseen energiaan käytetty raha valuu usein ulkomaille.
– Energiaomavaraisuus pitäisi rahat kotiseudulla, sanoo Peura, joka luennoi energia-alan murroksesta tällä viikolla Minä ja tiede -yleisöluennoilla Seinäjoella ja Vaasassa.
– Energiaomavaraisuus pitäisi rahat kotiseudulla, sanoo Peura, joka luennoi energia-alan murroksesta tällä viikolla Minä ja tiede -yleisöluennoilla Seinäjoella ja Vaasassa.
Minä ja tiede -luento järjestetään Seinäjoella tiistaina 14. maaliskuuta osana laajempaa ”Energiaa yhteiskuntaan Vaasan yliopistosta” -tapahtumaa, joka alkaa kello 16.30 Seinäjoen kirjastossa. Vaasan yliopiston ja Vaasan yliopistoseuran järjestämään tapahtumaan ovat tulossa puhumaan Peuran lisäksi myös Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, puurakentamisen liiketoiminnan Epanet-professori Katja Lähtinen sekä Vaasan yliopistosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki.
Vaasassa luento järjestetään torstaina 16. maaliskuuta kello 18 Vaasan pääkirjaston Venny-tapahtumatilassa.
Peura muistuttaa, että energia-alan murros ei ole vain tekniikkaa kuten lämpöpumppuja, tuuliturbiineja tai aurinkopaneeleita.
– Kyseessä on suuri yhteiskunnallinen muutos, jota täytyy lähestyä monialaisesti. Kyse on sosiaalisesta hyväksyttävyydestä, lainsäädännöstä, taloudesta ja etenkin aluetaloudesta, ympäristökysymyksistä ja arvoketjuista.
Vaasan yliopiston Levón-instituutissa on tehty tutkimuksia siitä, miten energiaomavaraisuus voitaisiin toteuttaa paikallisesti. Energiakylä-hankkeessa tutkittiin 14 pohjalaismaakunnissa sijaitsevaa kylää, joista jokaiselle tehtiin suunnitelma, miten ja millaisilla energiantuotantomenetelmillä kylissä saavutettaisiin energiaomavaraisuus. Mukana tutkimuksessa olivat esimerkiksi Jepua, Pensala, Närvijoki, Ruona, Ilvesjoki ja Hoisko.
Tavoitteena 500 energiakylää Suomeen
Nyt energiakyläideaa ollaan kiihdyttämässä eteenpäin valtakunnallisessa, suomalaisyliopistojen yhteisessä HelsinkiChallenge-kilpailussa. Vaasan yliopiston johtama Energiakylä 500 –tiedetiimi on valittu kilpailun semifinaaliin. Tiedepohjainen kilpailu yhdistää tiedeyhteisön ja yhteiskunnan osaajat työskentelemään maapallon yhteisen tulevaisuuden hyväksi.
– Aiomme kehittää energiakylän tuotteeksi, joka olisi ymmärrettävä ja helppo toteuttaa. Tavoitteenamme on koota ainakin 500 energiakylän verkosto ympäri Suomea. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kylistä tulisi energiaomavaraisia uusiutuvalla energialla, sanoo Peura.
Energiakyliksi kutsutut alueet voivat olla erikokoisia ja koostua eri toimijoista asukkaista yrityksiin. Olennaista on, että alueilta löytyy runsaasti peltoa, metsää ja muuta uusiutuvalle energiantuotannolle otollista luontoa.
Minä ja tiede -luento ”Energia-ala murroksessa – Vaasan yliopisto tulenkantajana”
Ti 14.3. klo 16:30-19 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa osana laajempaa ”Energiaa yhteiskuntaan”-tapahtumaa. Katso tarkempi ohjelma
To 16.3. klo 18-19 Vaasan pääkirjaston Venny-tapahtumatilassa
Mitä mieltä olit jutusta?