Eri reittejä yliopistoon

Vaasan yliopistossa hallintotieteitä toista vuotta opiskeleva Veera Rosendahl on tullut yliopistoon avoimen väylän kautta. Veera on kotoisin Salosta.

- Olen tykännyt opiskelusta Vaasan yliopistossa tosi paljon. Mielestäni täällä opetus on korkeatasoista ja modernia. Yliopisto on kansainvälinen. Vaikka suurin osa kursseista onkin suoritettu etänä, niin niistä on kummunnut positiivinen ja loistokas ilmapiiri. Hallintotieteissä parasta on, että pääsee oppimaan uusia yhteiskunnallisia ilmiöitä, opiskelemaan muutoksen johtamista sekä hallinnon toimintaa juridisesta näkökulmasta.

Avoimessa yliopistossa opiskelu antoi Veeralle mahdollisuuden tutustua opiskeltavaan alaan ja ylipäätään siihen, millaista opiskelu yliopistossa on.

- Lukion jälkeen tiedostin opiskelumahdollisuuksia olevan äärettömän paljon. Tiedostin myös olevani hyvin nuori ja minulla olisi kyllä hyvin aikaa etsiä, mikä olisi oma alani. Siitä sain idean, että selvitän avoimen yliopiston opintojen avulla, mikä olisi minulle sopivin ja vasta sen jälkeen haen tutkinto-opiskelijaksi.

Veera löysi Vaasan yliopiston avoimen yliopiston ja sieltä hallintotieteiden 30 opintopisteen opintokokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuului opintoja kaikista Vaasan yliopiston hallintotieteiden opintosuunnista ja näin Veera sai tuntumaa kaikista. Julkisoikeus tuntui eniten omalta jutulta.

Monesti julkisoikeuden pariin hakeutuvilla on ollut haaveita oikeustieteiden opinnoista tai ainakin palava kiinnostus yhteiskunnallisten kysymysten parissa työskentelyyn. Myös Veera paljastaa kuuluvansa näihin.

- Kaikki alkoi siitä, kun työskentelin Turussa hotellin vastaanottovirkailijana ja sitten hotellivastaavana. Siinä ihmisten kanssa työskennellessä huomasin, että tasa-arvo ja oikeus ovat sydäntäni lähellä. Sain idean, että haluan lähteä opiskelemaan oikeustieteen kursseja avoimeen yliopistoon päästäkseni näkemään, millaista se on.

Veera kävi muutaman oikeustieteen kurssin, mutta ala ei tuntunutkaan täysin omalta. Oikeusasioiden opiskelu kuitenkin kiinnosti.

- Lukiossa lempiaineeni oli yhteiskuntaoppi. Jotenkin nytkin sitten tuli olo, että julkisoikeus voisikin olla se oikea valinta.

Mieli saa muuttua, kuten suunnitelmatkin

Itseään kohtaan kannattaa suhtautua lempeäsi opiskeluvalintoja pohtiessa.

- Lukion jälkeen ei edes ollut sellaista oloa, että äkkiä nyt ryntään jonnekin opiskelemaan.

Todistusvalinta aiheuttaa monelle paljon stressiä. Kirjoitusten arvosanoja murehditaan jo paljon etukäteen. Ajatellaan ettei yliopistoon pääse, ellet kirjoita pelkkiä laudatureita tai eximioita. Muitakin vaihtoehtoja on, kuten valintakokeet.

- Ihmiset ovat erilaisia ja on hyvä asia, että vaihtoehtoja. Ei kannata huolestua siitä, jos itsellä ei onnistu sama polku kuin jollain toisella. Kannattaa kuunnella itseään ja etsiä se oma reitti. Toki, jos on ollut erittäin motivoitunut lukiossa ja saanut siitä hyvät arvosanat, niin ehdottomasti siitä pitää palkita.

Valintakokeet eivät mittaa pelkästään hakijan tietotaitoa alasta, vaan ne antavat mahdollisuuden tutustua alaan jo ennen opintojen alkua.

- Todistusvalinnassa itseäni mietityttää se, ettei alaan ole päässyt etukäteen tutustumaan pääsykoemateriaalien kautta, niin säilyyhän motivaatio sitten vielä jatkossakin? Kun ihminen kasvaa ja kehittyy, niin ehkä nopeammin näkee, mikä on se oma juttu ja tulee varmuus siitä. Valintakokeissa mitataan hakijan omaa kykyä ja mielenkiintoa päästä kyseiseen kouluun. Useimmiten se palkitaan ja joskus se voi olla tosi pienestä kiinni. Mutta siitäkään ei kannata lannistua vaan yrittää uudelleen, mikäli se on se juttu, mikä tekee onnelliseksi.

Veera halusi opiskelemaan nimenomaan Vaasan yliopistoon, koska siellä voi opiskella julkisoikeutta. Isoja plussia on myös siinä, että lähipiiri asuu Vaasassa ja tietenkin meri.

- Olen henkilö, joka innostuu helposti ja haluan kokeilla kaikkea. Opiskelemaltani alalta on monia erilaisia uravaihtoehtoja.

Avoimen väylä

Avoimen yliopiston väylässä voivat hakea siis sellaiset hakijat, jotka ovat suorittaneet vaaditun määrän haetun kandidaattiohjelman opintoja avoimessa yliopistossa. Hakukriteerit vaihtelevat opintosuunnittain ja jokaisen hakukevään ajantasaiset valintaperusteet on hyvä tarkistaa erikseen. Ne julkistetaan yleensä hakukevättä edeltävän loka-marraskuun taitteessa.

Avoimen yliopiston väylä on tarkoitettu ensisijaisesti niille opiskelijoille, joilla ei ole aikaisempaa yliopistotutkintoa tai varsinaisen opiskelijan opinto-oikeutta yliopistossa.

Se, millä arvosanoilla mihinkin koulutukseen pääsee, riippuu kyseisen alan hakijajoukosta. Suosituilla aloilla arvosanataso on luonnollisesti korkeampi. Sanotaankin, että pistetaulukkoa tulisi katsoa kaikkien aineiden ja arvosanojen kokonaisuutena, eikä tuijottaa pelkkää laudatur-riviä.

Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata keskittyä todistusvalinnan pistetaulukkoon ja kikkailla ainevalinnoilla.

Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin. Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa - eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.

Veera pystyi suorittamaan avoimen yliopiston opintoja töiden ohessa. Tiedot luentoaikatauluista tuli ajoissa ja niiden sovittaminen arkeen kävi siten helposti. Kaikki kurssit suoritettiin etänä.

Opinnot etenvät ja vaihto-opiskelu häämöttää edessä

Veera alkaa seuraavaksi kirjoittamaan kandia.

- Yritän pitää silmät auki elämälle ja kuunnella omaa sydäntäni päätöksiä tehdessä. Tärkein prioriteetti tällä hetkellä on jatkaa yliopisto-opintoja ja saattaa ne loppuun. Opintoihin on tavoitteena hakea maailmankatsomusta ja kansainvälisiä näkökulmia ulkomailta vaihto-opiskelun merkeissä. Uskon, ettei elämästäni tule koskaan poistumaan halu kehittää itseäni ja tarttua haasteisiin – niin työn kuin elämänkään suhteen.

Nyt, kun vaihdosta tuli puhetta. Veera on lähdössä vaihtoon ensi vuoden helmikuussa.

- Halusin päästä maahan, missä on lämmin ja paljon eri kulttuureita. Olenkin siis lähdössä Indonesiaan yksityiseen yliopistoon. Keskiarvon pitää olla 3,5, jotta sinne pääsee.

Indonesiaan lähteminen ei kuitenkaan käynyt ihan helposti. Ensiksi Veera sai vaihto-opiskelupaikan Belgiasta, mutta pian kävikin selväksi, että opinnot olisivat olleet ranskaksi ja vaihto oli muutenkin ajateltu maisteriopiskelijalle. Veera haki seuraavassa vaihtohaussa uudelleen ja listoille oli tullut uusi kiinnostava kohde, Indonesia.

- Kaiken alun jälkeen olinkin niin, että näin tässä pitikin käydä kaikkien mutkien kautta.

Paljon hommaa on kuitenkin vielä edessä, ennen kuin on aika nousta koneeseen. Esimerkiksi viisumit, rokotukset sekä monet byrokraattiset asiat työllistävät vielä jonkin aikaa.

Vaasan yliopiston opit käyttöön Diili-kilpailussa

Veera voi olla joillekin vastaanottajista tuttu television Diili-ohjelmasta. Mitä oivalluksia ja oppeja olet saanut Vaasan yliopistosta menestyäksesi kilpailussa niin hyvin?

- Julkisoikeuden ohella opiskelen sivuaineen julkisjohtamista. Siinä olen oppinut paljon modernista itseohjautuvasta johtamisesta, mikä mielestäni on pinnalla tällä hetkellä. Ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän ja asiantuntijuus lisääntyy. Olisi tärkeää, että työntekijälle pyritään antamaan tilaa ja ajatellaan hänen olevan työnsä paras asiantuntija. Vapauden ja tilan sallimisen on havaittu lisäävän motivaatiota ja työn merkityksellisyyden kokemista. Tätä kautta työntekijän potentiaali tulee esille ja luovuus lisääntyy.