Hetemäki: Globalisaatio korostaa oman kansallisen talouspolitiikan merkitystä – emme ole ...

Suljetummassa taloudessa huonot kannustimet haittasivat vähemmän. Verojen ja muiden vääristymien vaikutukset olivat pieniä. Sen sijaan kitkattomassa globaalissa taloudessa osaamista ja työtä syntyy sinne, missä se kannattaa.

Mitä sitten tehdä? Pitäisikö Suomessa työstä ja osaamisesta tehdä kannattavampaa?  Entä pitäisikö patistaa töihin, koulutukseen ja aktiivisuuteen? Hetemäen mukaan vastaukset näihin kysymyksiin riippuvat arvoista.

– Väitän, että tulevat eläkkeet ja palvelut voidaan turvata vain, jos työ ja osaaminen kannattavat, sanoo Hetemäki.

Maailmankauppa ehkä hidastuu, mutta globalisaatio ei

Suomen kilpailukykyyn vaikuttaa tällä hetkellä kolme suurta muutosta: globalisaatio, teknologia ja ikääntyminen.

Työn siirtyminen tehdasmaihin kuten Kiinaan näkyy työpaikkojen vähentymisenä pääkonttorimaissa kuten vaikkapa Yhdysvalloissa tai Suomessa. Samalla työntekijät rikastuvat Kiinassa, mutta köyhtyvät suhteellisesti pääkonttorimaissa.

ICT ja internet ovat mahdollistaneet teknologian ja tuotannon siirtämisen tehdasmaihin sekä hintojen vertailun ja kilpailun lisääntymisen. Nyt teknologia tuo yhä enemmän kilpailua myös palvelumarkkinoille. Automatisaatio lisääntyy ja koneet tekevät yhä useammat asiat.

– Yritykset optimoivat globaalit arvoketjut. ICT ja robotiikka vähentävät tavarankuljetusta. Maailmankauppa hidastuu, mutta se ei tarkoita globalisaation hidastumista, Hetemäki sanoo.

Videopelit ja some lisäävät vapaa-ajan arvoa

Yrityksen näkövinkkelistä työtä ei kannata teettää samoilla kustannuksilla kuin ennen. Työn kannattavuus työntekijälle on samalla pienentynyt.  Elämisen tuet saattavatkin yhteenlaskettuna nousta työstä käteen jäävää tuloa pienemmäksi.  Myös vapaa-aika voi olla niin houkuttelevaa ja halpaa ettei työnteko innosta.

Pelit ja uudet innovaatiot kuten älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat suhteellisesti ottaen halpoja tapoja viettää vapaa-aikaa. Ne ovat lisänneet vapaa-ajan arvoa.

– Kaksikymppisten vähänkoulutettujen miesten työllisyysaste Yhdysvalloissa on alentunut kymmenen prosenttiyksikköä viimeisen 15 vuoden aikana, Hetemäki kertoo.

Myös Suomessa nuorten miesten (25–34-vuotiaat) työllisyys on heikentynyt viime vuosikymmeninä. Työn ulkopuolella olevien osuus on yli kaksinkertaistunut vuoden 1990 kolmanneksesta neljänneksestä vuoden 2016 kolmanteen neljännekseen.

– Kyseessä on huikea pudotus työllisyysasteessa näin lyhyessä ajassa. Vanhimmissa ikäryhmissä työllisyysaste on samaan aikaan noussut.

Sellunkeiton hintakilpailukyky ei vie Suomea tulevaisuuteen

Hetemäen luennon kommentaattorina toimi Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja, pitkän uran valtiovarainministeriössä tehnyt Johnny Åkerholm. Globalisaatio ja tekninen kehitys vievät perinteiset teolliset työpaikat. Jarruttaako kehitystä vai mennä sen mukana? Åkerholmin mukaan Suomella on hyvät edellytykset siirtyä uuteen talouteen.

- Suomella on hyvä infra, koulutus ja korkeakoulutus, innovaatiot ja aiempaa vähemmän haittaa syrjäisestä sijainnista. Lähtökohta on hyvä, hän muistuttaa.

Talouspolitiikassa kuitenkin haikallaan vanhaa, puhutaan teollisuustuotannon edistämisestä, suurista projekteista ja hintakilpailukyvystä.

Åkerholmin mukaan perinteinen, matalan osaamisen tavarantuotanto ei tule pelastamaan meitä. Näiden alojen hintakilpailukyvylläkään ei pitäisi olla merkitystä, vaan osaamisen edistämisellä.

Hetemäen mukaan hintakilpailukyvyn parantaminen on kuitenkin ollut välttämätöntä, koska Suomen tilanne on ollut huono. Hetemäkikin myöntää, että hintakilpailu ei ole mikään pitkän tähtäimen ratkaisu Suomen talouden tulevaisuudelle.

Riikka Kalmi