Hyvä saattohoito on inhimillistä, kiireetöntä ja aitoa vuorovaikutusta
Pohjanmaalla yleisin kuolinpaikka on terveydenhuollon yksikkö. Kuitenkin suurin osa meistä ihmisistä haluaisi ennemmin kuolla kotona kuin laitoksessa. Saattohoidon saatavuus ja laatu ovat olleet vuonna 2013 toteutettujen kansalaisfoorumeiden osallistujien mukaan eriarvoisesti järjestettyjä, eikä kivunhoito ole heidän kokemustensa mukaan ollut riittävällä tasolla.
– Kotisaattohoitoa on ehdottomasti kehitettävä niin inhimillisen, osaamisen kuin taloudellisen ja tulevaisuudenkin kannalta, ylipistonlehtori Seija Ollila kertoo.
Tutkimushankkeessa etenkin potilaiden ja heidän omaistensa näkemykset nousivat keskeisiksi. Myös saattohoidon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä johtavien viranhaltijoiden kokemuksia ja näkemyksiä hoidon toteuttamisesta sekä sen kehittämisestä tutkittiin.
Tehokasta kivunhoitoa ja moniammatillista tukea
Hyvä saattohoito on inhimillistä, kiireetöntä ja aitoa vuorovaikutusta. Ensisijaisena tavoitteena on saattohoidossa olevan potilaan mahdollisimman tehokas kivunhoito ja sekä potilaalle että hänen omaisilleen annettava riittävä, monipuolinen tuki.
– Saattohoidon osaaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, koulutusta, palliatiivisen hoidon perusosaamisen opetusta hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille, erillistä koulutusta kuolemasta, kuolevan potilaan hoidosta ja kivunhoidon teoriasta, sanoo Ollila.
Saattohoidon kehittämisessä on keskeistä vahvistaa kotihoitoa tukemalla omaisia oikea-aikaisesti, riittävästi, monipuolisesti ja moniammatillisesti. Tämä edellyttää hyvää osaamista, johon puolestaan tarvitaan koulutusta, konsultaatiomahdollisuuksia, selkeitä toimintamalleja ja yhteistyötä.
Työelämälähtöinen hanke
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopiskelijoiden ja Vaasan keskussairaalan perusterveydenhuollon yksikön yhteistyönä viime syksynä toteutettu hanke on hyvä esimerkki työelämälähtöisestä opiskelusta ja tutkimushankkeesta.
– Yliopiston ja työelämän yhteistyöllä toteutettu projekti on ollut erittäin hedelmällistä ja antoisaa, Ollila kertoo.
– Opiskelijat saivat hankkeessa arvokasta kokemusta projektityöskentelystä. Tämän lisäksi on tietenkin tärkeää, että tutkimuksen tuloksia voidaan aidosti hyödyntää kehitettäessä entistä parempaa saattohoitoa.
Tutkimusraportti on osa nelivuotista Ihmisen ääni -tutkimushanketta, jota rahoitti Suomen Akatemia.
Ollila, Seija (toimi.)(2015). Näkemyksiä hyvästä saattohoidosta Pohjanmaan alueella: näkökulmana ”ihmisen ääni”. Selvityksiä ja raportteja 198.