”Hyvä sija korruptiomittauksissa ei anna aihetta vajota velttouteen”

– Esimerkiksi piilokorruptio on suuri ongelma kansalaisille, jotka näkevät ympärillään hyvä veli -verkostoja, vallan väärinkäytöksiä, epätervettä suosintaa, epäterveitä kytkentöjä yrityselämän ja julkisen hallinnon välillä sekä huonoa johtamista ja hallintoa. Korruptio nakertaa luottamusta.

9. joulukuuta 2019 vietetään YK:n julistamaa Kansainvälistä korruption vastaista päivää. Ehkäiseviä toimia tarvitaan ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä päättikin juuri äskettäin, marraskuun lopulla, käynnistää korruption vastaisen strategian valmistelun. Oikeusministeriön mukaan strategia tehdään vuosille 2020–2023. Tavoitteena on lyhyellä aikavälillä tehostaa korruption torjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskunta, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

– Viranomaistyö korruption torjunnassa on tärkeää. Tarvitaan myös lisää tieteellistä tutkimusta, jolla voidaan paneutua korruption syihin ja seurauksiin ja tunnistaa eri yhteiskunnissa olevat korruption vaaran alueet. Se, miten korruptiosta ja sen eri muodoista saadaan objektiivista ja käyttökelpoista tietoa, edellyttää korruption mittauksen kehittämistä sekä laajaa vertailutietoa korruption käsitteestä ja ilmiöstä eri maissa ja kulttuureissa, sanoo Salminen.

Torjuntaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki

Salmisen mukaan korruption tehokkaaseen ja vaikuttavaan valvontaan ja torjumiseen tarvitaan monipuolista työkalupakkia.

– Sanktiot ja eettinen kehittämistyö kuuluvat torjunnan instrumentteihin. Tehokas ja ajantasainen lainsäädäntö ja vahvat eettiset koodit ovat perustana. Viranomaisten valtuudet antavat mahdollisuuksia puuttua siihen, etteivät korruptiiviset käytännöt pääse leviämään ja rönsyilemään yhteiskunnan instituutioissa, eivätkä uhkaa oikeusvaltion demokraattisia instituutioita.

Hän muistuttaa, että virkamies- ja yritysetiikka ovat osa oikeudenmukaisen ja 'puhtaan' hallintokulttuurin perustaa. Riippumaton tutkiva journalismi puolestaan toimii 'vahtikoirana' korruptioepäilyksiä paljastettaessa ja käsiteltäessä tapauksia julkisuudessa. Kansalaisjärjestöt voivat taas monin tavoin puuttua yhteiskunnan ja poliittisen kulttuurin moraalin tilaan ja ylläpitoon.

Uusi direktiivi suojaa väärinkäytösten paljastajia

Korruption vastainen työ etenee myös Euroopan unionissa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi lokakuussa uudet säännöt väärinkäytösten paljastajien eli niin sanottujen whistle blowereiden suojelusta. Direktiivi astuu voimaan vuonna 2021.

– Direktiivi edellyttää kansallisia lainsäädäntötoimia. Korruption ja väärinkäytösten paljastaminen vaatii toimivan kanavan, johon ilmoitukset voidaan tehdä turvallisesti ja käsitellä ilman, että ilmoittaja paljastuu, sanoo Salminen.

Salmisen mukaan kysymys on myös yritys- ja hallintokulttuurin muutoksesta.

– Ilmoituskanavat ovat tehokkaita, kun ne mielletään organisaatioiden kehittämisen ja johtamistyön näkökulmasta. Whistleblowing-järjestelmään joskus liitetyt negatiiviset mielikuvat, kuten turhat paljastukset ja organisaation maineen tahallinen vahingoittaminen, on perusteltua ottaa keskustelun ja arvioinnin kohteeksi heti järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Väärinkäytösten ilmoittaja, mutta myös ilmoituksen kohdetta tulee suojella. Ilmoittaja ei saa joutua vasta- tai kostotoimien kohteeksi.

Lukuvinkki korruptiosta:

• Salminen, Ari & Viinamäki, Olli-Pekka: Piilokorruptio Suomessa:  Mitä kansalaiset kertovat?
  Julkaisu on ladattavissa (pdf) Vaasan yliopiston Osuva-julkaisujärjestelmästä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-740-8