”Jäsenyys EMU:ssa ei selitä taloudellista menestystä”
Vaasan yliopiston taloustieteen yksikkö järjesti 22.1. seminaarin ”Suomen ja Ruotsin talouskehitys EMU-aikana”. Tilaisuudessa suomalaiset talousasiantuntijat Antti Suvanto ja Johnny Åkerholm arvioivat, onko eurosta ollut hyötyä tai haittaa, kun Suomen talouden tilaa verrataan Ruotsiin.
Suomen pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto tarkasteli Suomen ja Ruotsin talouskehitystä rahaliiton aikana. Molemmat maat tekivät EMU-selvitykset vuosina 96–97. Analyysi oli samanlainen mutta johtopäätökset eivät.
– Ruotsi koki, että työmarkkinat eivät ole kypsät ja on riski lähteä rahaliittoon, joten se jäi odottamaan. Suomessa sen sijaan ajateltiin, että edut ylittävät haitat, Suvanto taustoitti.
EMU-aikana Suomen ja Ruotsin talouskehitys on ollut viime aikoihin saakka lähes samanlaista. Kasvu on ollut noin prosenttiyksikön verran nopeampaa ja inflaatio noin puoli prosenttiyksikköä hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin.
Suvannon mukaan jäsenyys EMU:ssa ei selitä taloudellista menestystä tai alisuoriutumista. Avainasemassa on talouspolitiikka ja instituutiot.
– Molemmat maat ovat suoriutuneet paremmin kuin euroalueen maat. Suoriutuminen ei ole riippunut siitä, onko maa rahaliitossa vai ei.
Ruotsin rahapolitiikka on seurannut läheisesti Euroopan keskuspankin EKP:n korkopolitiikkaa. Ruotsin talous ja rahoitusmarkkinat ovat läheisesti integroituneita euroalueeseen.
– Ruotsissa ja Suomessa on harjoitettu sellaista talouspolitiikkaa, mitä EMU:ssa oleminen olisi edellyttänyt kaikilta mailta.
Mitä mieltä olit jutusta?