Kansainvälisen liiketoiminnan tutkijat kokoontuivat konferenssiin Vaasaan

– Professori Larimo toi konferenssiin mukaan jo varhaisessa vaiheessa kansainvälisen liiketoiminnan kaikkein nimekkäimpiä tutkijoita, joista lähes kaikki ovat edelleen mukana toiminnassa. Konferenssilla onkin ollut suuri merkitys Suomen kansainvälisen liiketoiminnan alan tunnettavuuden edistäjänä ja Vaasan yliopiston maineen rakentajana, kertovat konferenssin tämänvuotiset pääjärjestäjät professori Peter Gabrielsson ja tutkijatohtori Tiina Leposky Vaasan yliopistosta.

Image

Kansainvälisen liiketoiminnan konferenssin tärkeänä periaatteena on ollut tuoda yhteen urallaan edistyneitä tutkijoita ja professoreita sekä akateemista uraansa aloittavia tohtoriopiskelijoita. Varsinaista kaksipäiväistä konferenssia edelsikin tiistaina pidetty tohtoritutoriaali, jossa opiskelijat saivat arvokkaita kommentteja tutkimukselleen.

Konferenssissa on mukana noin sata kansainvälistä professoria, tutkijaa ja tohtoriopiskelijaa ympäri maailmaa. Pääpuhujina ovat professori Klaus Meyer Western Universityn Ivey Business Schoolista Kanadasta, Jean-Franҫois Hennart Tilburgin yliopistosta Hollannista ja Stefan Schmid ESCP Business Schoolista Berliinistä sekä professorit Pervez Ghauri Birminghamin yliopistosta, Gary Knight Willametten yliopistosta ja Brian Chabowski Tulsan yliopistosta Yhdysvalloista.

Image

Teemana kestävä kansainvälinen liiketoiminta digiaikakaudella

Konferenssin tämän vuoden erityisenä teemana on kestävä kansainvälinen liiketoiminta digitalisaation aikakaudella.

– Kansainvälisten yritysten paine vastata maailmanlaajuisiin uhkiin kuten ilmaston lämpenemiseen ja biodiversiteetin vähenemiseen on kasvanut. Digitalisaation nopea kehitys tarjoaa yrityksille uusia tapoja vastata näihin haasteisiin. Konferenssi kokoaakin kansainvälisen liiketoiminnan tutkijat yhteen tuottamaan tutkimustietoa aiheesta ja toimenpidesuosituksia yrityksille, sanoo professori Gabrielsson.

Image

Tutkijatohtori Leposkyn mukaan teema on herättänyt tutkijoissa paljon kiinnostusta. Konferenssin esitykset lähestyvätkin teemaa monista eri näkökulmista.

– Toivomme, että ne herättävät paljon keskustelua. Tavoitteenamme on luoda konferenssiin mukava ilmapiiri ajatusten ja ideoiden jakamiselle, sanoo Leposky.

Konferenssin esitykset jakaantuvat kuuteen eri aihealueeseen: kestävä kehitys kansainvälisessä liiketoiminnassa, tieto, innovaatiot ja digitalisaatio globaalissa maailmassa, kansainvälinen yrittäjätoiminta ja kansainvälistymisreitit, kansainväliset markkinointistrategiat ja asiakassuhteet, globaalit strategiat ja organisaatiojohtajuus sekä kehittyvät markkinat ja niiden monikansalliset yritykset.

Avajaiset tarjosivat kiinnostavia puheenvuoroja

Tiistaina pidetyissä avauspuheenvuoroissa nousivat esiin professori Jorma Larimon tieteellinen ura, sanktioiden vaikutus monikansallisiin yrityksiin, Uppsalan mallin kritiikki sekä kansainväliset johtajat. Avajaisten aluksi kuultiin yliopiston tervehdys rehtori Minna Martikaiselta ja vararehtori Martin Meyerilta.

Image

Professori Klaus Meyerin esitys käsitteli sanktioita ja yritysten vetäytymistä Venäjältä. Monet yritykset ovat ilmoittaneet lähtevänsä Venäjältä, mutta harvempi on itse asiassa tehnyt niin.  Meyerin esittelemien tilastojen mukaan suomalaiset yritykset ovat lähteneiden yritysten kärkikaartissa.

Image

Professori Jean-Franҫois Hennart kritisoi puolestaan puheessaan kuuluisaa vaiheittaisen kansainvälistymisen Uppsalan mallia, joka ei hänen mukaansa ota huomioon niin sanottuja born global -yrityksiä eikä sitä, että yrityksillä voi olla hyvin erilaisia kansainvälistymisen strategioita.

Professori Schmid kertoi johtajia koskevasta tutkimuksestaan. Hänen mukaansa yritysten ylimmässä johdossa on edelleen selkeitä maakohtaisia eroja ja globaalia johtajaeliittiä ei ole vielä syntynyt. Tiettyjä merkkejä johtajien ja johtajanimitysten kansainvälistymisestä on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi vuonna 2020 yritysten ylimmästä johdosta Ranskassa 30 prosenttia oli ulkomaalaisia, Saksassa vastaava osuus oli 36 prosenttia ja Sveitsissä jopa 65 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi japanilaisten yritysten johtoryhmissä ulkomaalaisten osuus oli edelleen alle kolme prosenttia.

Avausosuuden päätteeksi professori Ahmad Arslan Oulun yliopistosta kertoi edesmenneen professori Jorma Larimon monipuolisesta tutkimuksesta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Konferenssissa pidettiin myös hiljainen hetki professori Larimon muistolle.

Image