Miksi kansainvälisiä yhteisyrityksiä lakkautetaan, ja miten se vaikuttaa emoyhtiön arvoon?
Image
Roman Filenko on tutkinut väitöskirjassaan kansainvälisten yhteisyritysten lakkauttamisen syitä ja lakkauttamisen vaikutuksia emoyhtiöihin. Hän tarkasteli yhteisyrityksiä, joiden pääkonttori sijaitsi Pohjoismaissa. Tulosten mukaan tietty lakkauttamismuoto, kuten yritysosto, myynti tai likvidointi, ei vaikuta emoyhtiön arvoon samalla tavalla kuin esimerkiksi toimintaympäristön ominaisuudet.
– Vaikka kansainväliset yhteisyritykset voidaan lakkauttaa useilla eri tavoilla, emoyhtiöt käyttävät yleensä kolmea tapaa: yritysostoa, jossa ostetaan kumppanin osakkeet ja kasvatetaan oma omistusosuus sataan prosenttiin; likvidointia eli yrityksen lopettamista kokonaan ja varojen jakamista osakkaille; sekä myyntiä eli osakkeiden myyntiä kumppaneille tai kolmansille osapuolille, sanoo Vaasan yliopistossa 8. joulukuuta väittelevä Roman Filenko.
Menestyksestä seuraa usein yritysosto, osakkaiden riidasta likvidointi – määrittävät tekijät vaikuttavat lakkauttamistavan valintaan eri tavoin
Filenkon väitöskirjan mukaan tiettyjen määrittävien tekijöiden ja lakkauttamistavan valinnan välillä on suora yhteys. Tulokset osoittavat, että emoyhtiöt päätyvät likvidoimaan yhteisyrityksensä silloin, kun yhteisyrityksen johtamiseen vaikuttaa merkittävä osakkaiden välinen konflikti tai kun yhteisyrityksen voittomarginaali on alhainen. Lisäksi likvidointi on todennäköisempää silloin, kun yhteisyrityksen toimintamaassa on suuri poliittinen epävakaus tai heikko immateriaalioikeuksien suoja.
Tulokset paljastavat myös, että osakkaiden tasavahvat omistusosuudet edistävät päätöstä myydä yhteisyritys paikalliselle osakkaalle.
Kansainvälisen yhteisyrityksen perustamismotiivilla on jonkin verran vaikutusta yritysoston valintaan yhteisyrityksen lakkauttamisen muotona. Tämä vaikutus vahvistuu, mikäli kansainvälinen yhteisyritys on perustettu tavoittelemaan uusia markkinoita, hakemaan tehokkuutta tai strategisia sijoituksia.
Lisäksi yritysosto valitaan muodoksi usein silloin, jos yhteisyrityksen kulttuurinen etäisyys emoyhtiöstä on pieni ja emoyhtiöllä on enemmistöosuus yhteisyrityksestä. Lisäksi yhteisyrityksen vakiintuneisuus ja hyvä tuloskunto vaikuttavat yritysoston mahdollisuuteen positiivisesti.
Roman Filenkon mukaan emoyhtiöiden olisi pyrittävä tunnistamaan tietyn lakkauttamismuodon todennäköisyys jo yhteisyrityksen perustamisvaiheessa. Pitkän aikavälin investointisuunnitelmat kannattaa laatia tämän perusteella.
Lakkauttamistapa ei yksinään vaikuta arvoon
Filenkon väitöstutkimuksen mukaan yhteisyrityksen lakkauttamisella tai lakkauttamismuodon valinnalla ei yksinään ole merkittävää vaikutusta emoyhtiön arvoon. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos yhtälöön lisätään tiettyjä isäntämaihin liittyviä tekijöitä.
Esimerkiksi kansainvälisen yhteisyrityksen divestointi suuren poliittisen riskin maista lisää emoyhtiöiden arvoa, koska ne pääsevät poistumaan epävarmasta toimintaympäristöstä ja pienentämään transaktiokustannuksia eli kaupanteon kuluja.
Toisaalta havaittiin, että kun yhteisyritykset myydään tai lopetetaan sellaisissa isäntämaissa, joissa immateriaalioikeuksien suoja on korkealla tasolla, vaikutus emoyhtiön arvoon onkin negatiivinen. Vaikutus johtuu päätöksestä jättää markkinat, joissa yrityksillä on suotuisat olosuhteet tutkimus- ja kehitystoiminnalle.
– Yritysjohto voi hyötyä väitöskirjani tuloksista, koska ne auttavat ennustamaan kansainvälisen yhteisyrityksen lakkauttamisen aiheuttamaa vaikutusta. Lisäksi tutkimus korostaa tarvetta ottaa huomioon isäntämaan markkinaolosuhteet valitessa lakkauttamismuotoa, sanoo Filenko.
Filenko käytti väitöskirjassaan tietoja 105:stä kansainvälisestä yhteisyrityksestä, joiden pääkonttori sijaitsi Pohjoismaissa (Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa) ja jotka lakkautettiin vuosina 2000–2020. Yrityksiä tarkasteltiin uudelleen vuonna 2022.
Väitöstilaisuus
KTM Roman Filenkon väitöstutkimus “Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms’ Value Creation” tarkastetaan perjantaina 8.12.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 874426)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Desislava Dikova (Vienna University of Economics and Business) ja kustoksena professori Peter Gabrielsson.
Väitöskirja asetetaan julkisesti esille eli naulataan tiistaina 28.11.2023 klo 16.15 yliopiston väitöskirjataululle Tritoniaan, jonka jälkeen väitöskirja (PDF) on saatavilla myös julkaisuarkisto Osuvassa.
Väitöskirja
Filenko, Roman (2023) Determinants of International Joint Ventures Termination Mode Choice and Parent Firms’ Value Creation. Acta Wasaensia . Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Tietolaatikko
Lisätiedot
Roman Filenko, sähköposti: roman.filenko@uwasa.fi
Roman Filenko on syntynyt Pietarissa, Venäjällä. Hän valmistui tradenomiksi vuonna 2017 Lapin ammattikorkeakoulusta. Filenko suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2018 Vaasan yliopistossa. Hänen pääaineenaan oli strateginen liiketoiminnan kehittäminen. Tällä hetkellä Filenko työskentelee väitöskirjatutkijana Vaasan yliopistossa.
Mitä mieltä olit jutusta?