Kieli solmussa kahvihuoneessa

Vientifirmoissa vieraat kielet ja kielten rinnakkaisuus ovat tuttuja ja mietittyjä juttuja. Ehkä ollaan jopa Koneen, Nokian tai UPM:n tavoin valittu firman konsernikieleksi englanti.

Erityisesti julkisella sektorilla ja yliopistoissa kielistrategioiden miettiminen on vielä vaiheessa. Niin kansainvälistyminen kuin kasvava maahanmuuttokin tuovat jatkossa muutosta monen organisaation kieliarkeen.

– Kansainvälistyvä kieliarki hämmentää työpaikoilla. Kielivaatimukset voivat muodostaa lasikaton tai seinän omalle uraliikkuvuudelle. Lisäksi työntekijät ja esimiehet voivat kokea kielellistä epäsopivuutta (misfit), sanoo  henkilöstöjohtamisen yliopistonlehtori Maria Järlström.

Kieli voi olla välillä solmussa niin työpaikan kokous- kuin kahvihuoneissakin. Kansainvälinen työntekijä saattaa jättäytyä pois suomenkielisten työkavereiden lounasseurasta, tai ehkäpä kokoushuone täyttyy rallienglannilla. Myös vieraisiin kulttuureihin liittyvä osaaminen saattaa olla puutteellista.

Järlströmin mukaan kielellistä epäsopivuutta voi tuntea niin suhteessa omaan työhön ja työtehtäviin kuin työkavereihin, esimieheen, organisaatioon tai vaikkapa ympäröivään alueeseen. Epäsopivuuden kokeminen ei ole yksi tietty tila, vaan osa jatkumoa kielellisestä yhteensopivuudesta epäsopivuuteen.

– Epäsopivuuden eli misfitin käsite on henkilökohtainen. Joku voi ajatella, että hän ei osaa suomea eikä ruotsia, vain englantia, mutta ei koe sitä ongelmana. Joku toinen taas vertaa itseään natiiviin ja suree, ettei osaa kieltä täydellisesti.

Tutkimus Vaasan yliopistosta

Järlström, kielikeskus Linginnon johtaja, professori Nina Pilke sekä henkilöstöpalvelujen asiantuntija Hanna Turpeinen ovat tutkineet kielellisiä haasteita yliopiston monikielisessä työympäristössä. Vaasan yliopistosta tehty tutkimus ilmestyy keväällä Palgrave Macmillanin kustantamassa Language perceptions and practices in multilingual universities -kirjassa. Tutkimus pyrki ymmärtämään kielellisten haasteiden syitä ja tilanteita monikielisissä yliopistoissa.

Vaasan yliopisto on tutkijoiden mukaan kiinnostava tutkimuskohde, koska yliopisto panostaa kansainvälisen henkilöstön rekrytoimiseen. Vuonna 2019 jo 30 prosenttia yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli kansainvälistä. Yliopiston virallinen opetus- ja tutkintokieli sekä hallintokieli on suomi, työkielenä käytetään suomen lisäksi myös englantia. Lisäksi Vaasan yliopisto sijaitsee kaksikielisellä alueella.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kansainvälistyminen yliopistoissa tarkoittaa etenkin englannin kielen käyttöä. Tieteen lingua franca lipuu tutkimuksesta muihinkin yliopiston toimintoihin.

Vaasan yliopistossa valtaosa kartoitukseen vastanneista sanoi englannin kielen taitonsa olevan hyvällä tasolla, kun taas vain kuusi prosenttia kansainvälisistä työntekijöistä oli tätä mieltä suomen kielen taidostaan. Kansainväliset työntekijät kokivat toisinaan, etteivät voi osallistua kokouksiin, koska niissä käytettiin suomen kieltä. Lisäksi kollegoiden oviin oli kiinnitetty suomenkielisiä viestejä.

Osa kyselyyn vastanneista koki, että oma kielitaito tai kirjoitetun kielen taito ei ole riittävää. Siitä oli haittaa esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita kirjoittaessa. Toisille tuotti hankaluuksia alueen ruotsin kieli.

Kielipolitiikka voi auttaa integroitumisessa

– Kasvaviin kielivaatimuksiin voi vastata passiivisella tai aktiivisella välttelyllä tai passiivisella tai aktiivisella hyväksymisellä, Järlström sanoo.

Työntekijän oman toiminnan lisäksi tärkeää on, mitä organisaatio tekee tilanteen parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Vaasan yliopistossa luotiin hiljattain uudet kielilinjaukset. Kartoitus oli tässä apuna.

– Organisaation kielipolitiikalla on iso merkitys integroitumisen kannalta. Henkilökunnan näkemykset on huomioitu uusissa kielilinjauksissa. Muutoksia on tullut esimerkiksi henkilöstötilaisuuksiin, asiakirjoihin, sisäiseen tiedotukseen sekä kokouskäytäntöihin, sanoo Turpeinen.

Pilke uskookin, että jos kartoitus tehtäisiin nyt, niin vastaukset saattaisivat olla erilaisia.

Artikkelin kirjoittamisessa on ollut mukana myös kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari Aalto-yliopistosta.

– Olemme jokainen tuoneet aiheeseen omaa näkökulmaamme. Aihe on noussut yhtäkkiä jokaisen yliopiston, korkeakoulun ja alueen asiaksi – miten saadaan kansainväliset osaajat ja maahanmuuttajat integroitua, Pilke kertoo.

Teksti RIIKKA KALMI Kuva SAMI PULKKINEN