Kolumni Jarno Syrjälä: Koronavuosi Kiinassa

Tilanteen vakavuus paljastui maailmalle viimeistään 23. tammikuuta, kun 11 miljoonan asukkaan Wuhan eristettiin. Tammikuun lopussa koko Kiina oli käytännössä pysäytetty viruksen leviämisen estämiseksi.

Tilanne muutti suurlähetystön toiminnan täysin. Kriisin puhjettua ensisijainen tavoitteemme on aina suomalaisten ja heidän intressiensä turvaaminen. Tähän liittyi tilannekuvan ylläpitäminen sekä tiivis viestintätyö ja raportointi Suomeen. Suomalaiset tosin osoittivat kiitettävää levollisuutta läpi kriisin.

Kiinan taloutta ryhdyttiin käynnistämään helmikuussa. Suurlähetystö lisäsi heti yritysten kanssa käytävää keskustelua. Liiketoimintaa tuettiin ja yritysten tarpeita kuultiin. Suurlähetystö oli myös mukana Kiinasta tehdyissä terveystuotteiden ja suojavälineiden hankinnoissa, jotta ne saatiin turvattua kaaokseen ajautuneilla markkinoilla.

Huhtikuulta lähtien suurlähetystö on päässyt palauttamaan yhteistyösuhteitaan kiinalaisiin toimijoihin. Vaikka ulkopuolisille rajat pysyvät edelleen pääosin suljettuina, matkustaminen Kiinan sisällä on taas mahdollista. Näin esimerkiksi vienninedistämistoimet toteutetaan Kiinassa paikallisin resurssein, osin virtuaaliratkaisuja hyödyntäen.

Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset alkoivat hahmottua jo varhaisessa vaiheessa. Oli selvää, mitä talouden ajaminen seisokkiin merkitsisi Kiinan talouskehitykselle. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana BKT supistui 6,8 prosenttia. Sittemmin maa on palannut kasvu-uralle ja Kiina tulee osoittamaan koko vuoden 2020 osalta talouden kasvaneen.

Nyt suomalaisten yritysten olot ovat alkaneet vakiintua Kiinassa. Toimintaa ja odotuksia värittävät yllättävänkin positiiviset tunnelmat. Eräillä aloilla tehdään ennätystuloksia. Kehitys on kuitenkin epätasaista. Monet suomalaiset yritykset tuottavat Kiinassa tuotteita tai palveluita yhä enemmän vain Kiinan omille markkinoille keskittyen. Menestys on siis siitä kiinni, miten kysyntä elpyy Kiinassa.

Suurlähettiläälle Kiina on asemamaana aina kiinnostava ja monipuolinen – toki haastavakin. Korona-aika toi uutta syvyyttä entuudestaan tuttuihin ilmiöihin. Samalla on terävöityneet myös suomalaiset vahvuusalueet, joita on ilo isäntämaassa esitellä.

Jarno Syrjälä

Kirjoittaja on Suomen Kiinan suurlähettiläs ja Vaasan yliopiston alumni.

Kuva: PETRI KROOK/ulkoministeriö