Korona-aika etätöineen voi tasa-arvoistaa asuinpaikkoja
Koronatilanne voi parantaa erilaisten asuinpaikkojen suhteellista asemaa, sanoo Vaasan yliopiston aluetieteen yliopistolehtori Ilkka Luoto. Korona on vienyt suuren osan suomalaisista etätöihin omiin "kotikonttoreihin". Maaseudun kylässä, johon tulee hyvä valokuituyhteys, voidaan työnteon sujuvuuden suhteen olla nyt jopa paremmassa asemassa kuin kaupungin lähiössä, jossa mobiilidatayhteydet ruuhkautuvat ja pätkivät.
– Nyt ne paikat ja alueet, joissa on vedetty valokuituja, ottavat tässä yhden askeleen eteenpäin. Samaten ne henkilöt, jotka ovat hankkineet kykyjä ja taitoja teknologian käyttämiseen, ovat nyt paremmassa tilanteessa kuin muut. Pandemia koettelee yhteiskunnan ja yksilöiden muutoskestävyyttä.
Maaseutu sopii Luodon mukaan hyvin tietotyön tekemiseen, mutta se vaatii hyviä digitaalisia yhteyksiä. Vuoden 2019 kuluttajatutkimuksen mukaan 17 prosentilla Suomen kotitalouksista oli valokuitu ja 54 prosentilla kiinteä internetyhteys.
– Kriisitilanteessa kuitu on todella arvokas, kun liikennemäärät kasvavat nopeasti. Etumatka mobiiliyhteyteen on ilmeinen, Luoto sanoo.
Nopeiden verkkoyhteyksien olemassaolo vaikuttaakin suoraan yritysten ja asukkaiden sijainti- ja muuttopäätöksiin.
Voi muuttaa työkulttuuria
Meneillään oleva koronakriisi on tuonut myös hyvin selkeästi esiin asumisen ja olemisen monipaikkaisuuden ja kausiasumisen. Moni tekee juuri nytkin etätyötä maaseudun vapaa-ajan asunnollaan. Toki valtiovallan tiukat ohjeet kotona pysymisestä ja alueelliset liikkumisrajoitukset Uudeltamaalta muualle Suomeen vaikuttavat tähän hillitsevästi.
– Kyseessä on ennennäkemätön tilanne. Nyt havahdutaan siihen, mitä kaikkia töitä kannattaa viedä etäälle. Lähtökohtaisesti tietyt työtehtävät hoituvat paremmin rauhallisessa ja omatahtisessa työympäristössä. Tämä voi muuttaa koko työkulttuuria, arvioi Luoto.
Samaa mieltä on projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustalta. Hän siirtyi tekemään töitä etänä liki puolitoista vuotta sitten muutettuaan Kaustiselle kahden tunnin ajomatkan päähän yliopiston kampuksesta.
– Veikkaukseni on, että etätyö yleistyy ja työmatkustus vähenee. Kun tämä poikkeusaika on näin pitkä, ihmiset rutinoituvat etäkokouksiin ja tekniikan käyttöön. Etätöistä tulee sujuva osa arkipäivää. Aikaa ja rahaa säästyy. Monet esimiehetkin oppivat, mitä etätöiden tekeminen tarkoittaa, ja luottavat siihen, että myös etänä saadaan töitä aikaan.
Vinkkejä etätöihin
Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi -viestintähanketta ja MoveIT – vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hankkeita pyörittävä Siirilä on jo etätöiden konkari. Monelle muulle etätyöt ovat kuitenkin uusi juttu. Siirilä neuvookin muistamaan, että etätyö ei tarkoita sitä, että työtä pitäisi tehdä vuorotta.
– Pitää katsoa itsensä perään, ettei tee liikaa. On pidettävä kellonajoista kiinni, milloin aloittaa työt ja milloin pitää taukoa. On muistettava pitää myös kunnon lounastauko.
Siirilän mukaan varsinkin päivän lopettaminen tulee hoitaa jämäkästi.
– Happihyppely tekee hyvää ja irrottaa työpäivästä.
Ergonomiaa ei saa unohtaa kotonakaan.
– Kannattaa järjestää työlle oma työpiste, jos se vain onnistuu. Ergonomia-asiat kannattaa ottaa kotona yhtä tosissaan kuin työpaikallakin.
Mitä mieltä olit jutusta?