Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka muokkaa koko yhteiskuntaa – voisiko osallistaminen parantaa politiikan hyväksyttävyyttä?

Missiolähtöisessä politiikassa julkinen valta valitsee strategisen muutoksen suunnan, jota se tukee ja johtaa, sekä tuo toimijoita yhteen. Haasteena on, että ylätasolta johdettu tehokas politiikka ei välttämättä huomioi riittävästi toimijoiden arkea. Koko yhteiskunnan suuntautumista muuttava politiikka vaikuttaa väistämättä ihmisten elämään, talouteen ja valtasuhteisiin. Julkisen vallan valitsemat missiot voivat herättää aggressiivistakin vastarintaa. Esimerkiksi koronarajoitukset ja vähähiilisyyteen tähtäävät toimet ovat kohdanneet ankaraakin vastustusta.

– Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan hyväksyttävyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelusta toteutukseen. Osallistamista ja hyväksyttävyyttä edistäviä tapoja ja menetelmiä tarvitaan vahvistamaan innovaatiotoimintaa, kasvua ja talouden uudistumista kestävällä tavalla, sanoo hanketta johtava rehtori Jari Kuusisto.

Osallistamalla näkemyksiä ja hyväksyttävyyttä innovaatiopolitiikalle

Vaasan yliopiston kaksivuotisessa tutkimushankkeessa analysoidaan osallistamisen eri muotoja ja mahdollisuuksia edistää missiolähtöisen politiikan kehittymistä Suomessa ja laajemminkin. Business Finland on myöntänyt hankkeelle 459 500 euron rahoituksen.

– Osallistamalla voidaan kerätä eri toimijoilta monipuolisesti näkemyksiä innovaatiopolitiikan kehittämiseen ja saavuttaa laajempi yhteiskunnallinen hyväksyntä politiikalle. Lisäksi ruohonjuuritason toimijoita, yrityksiä, järjestöjä ja kansalaisryhmiä voidaan aktivoida yhteiskunnallisen muutoksen ajureiksi. On huolehdittava, että myös aliedustetut ryhmät ja vähemmistöt huomioidaan politiikan suunnittelussa ja edunsaajina, sanoo hankkeen tutkija Helka Kalliomäki.

Hankkeessa analysoidaan myös käyttäjien kykyä tuottaa innovaatioita systeemisestä näkökulmasta (systems of use). Käyttäjäinnovaatioista puhutaan usein yksittäisten tuotteiden ja palveluiden osalta, mutta systeemisestä näkökulmasta tarkasteltuna käyttäjät ovat innovaatioiden ja missiolähtöisen politiikan keskeisiä toimijoita, eivätkä vain politiikan kohteita.

– Tutkimme systeemisiä muutoksia ylhäältä johdetun politiikan ja käyttäjäsysteemien näkökulmista. Yhdistämällä nämä kaksi näkökulmaa innovaatiolähtöiseen systeemiseen muutokseen voimme luoda uuden tavan analysoida innovaatiopolitiikkaa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Leena Kunttu.

Lisäksi aiotaan toteuttaa viidestä seitsemään uutta missiolähtöisen innovaatiopolitiikkaan, käyttäjäsysteemeihin ja osallistamiseen painottuvaa kansainvälistä tapaustutkimusta. Analyysin tuloksia verrataan sekä peilataan olemassa olevaan tutkimustietoon ja käytäntöihin.

– Tämä tutkimus voi osaltaan parantaa missiolähtöisen TKI-politiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hanke tuo uutta tutkimustietoa ja kehittää konkreettisia tapoja, kriteereitä, työkaluja ja toimenpide-ehdotuksia. Niiden avulla voidaan edistää laajaa yhteiskunnallista osallistamista ja innovaatiopolitiikan inklusiivisuutta, sanoo hankkeen väitöskirjatutkija Johanna Kalliokoski.

Kansainväliset huippututkijat mukana

Hanketta johtavan Jari Kuusiston ja projektipäällikkö Leena Kuntun lisäksi tutkimushankkeessa ovat mukana apulaisprofessori Helka Kalliomäki ja väitöskirjatutkija Johanna Kalliokoski Vaasan yliopistosta.

Hankkeeseen osallistuu myös kansainvälisiä huippututkijoita: professori Eric von Hippel MIT Sloan School of Managementista, ruotsalaisen Tillväxt Analys -tutkimuslaitoksen johtaja, tohtori Peter Svensson, apulaisprofessori Thomas Woodson Stony Brook -yliopistosta Yhdysvalloista, apulaisprofessori Jakob Trischler Karlstadin yliopistosta, innovaatioiden ja yrittäjyyden professori Johan Füller Insbruckin yliopistosta, Nicolas Vonortas George Washingtonin yliopiston tiede- ja innovaatiopolitiikan instituutista, apulaisprofessori Judithanne Scourfield McLauchlan University of South Floridasta ja vanhempi tutkija Jeroen Peeters RISEstä.