Muutosjohtaja Sovala: Sote-uudistuksen suurin riski on valinnanvapauslainsäädäntö

Sisällöllisesti valinnanvapauslainsäädännön tulisi Sovalan mukaan onnistua vastaamaan riittävästi poliittiseen lupaukseensa eli siihen, että kansalaisten mahdollisuuksia valita palveluita lisätään. Uudistus pitäisi myös pystyä tekemään tavalla, joka olisi toteutettavissa myös käytännössä.

Aiemmassa, eduskunnan perustuslakivaliokunnan hylkäämässä valinnanvapauslaissa ongelmana oli markkinoiden liian nopea ja hallitsematon avaaminen. Tämä olisi voinut johtaa maakuntien talousvaikeuksiin, sote-yhtiöiden konkursseihin, lähetetsunamiin erikoissairaanhoitoon ja laajoihin yt-neuvotteluihin.

Vallankumouksen sijaan valinnanvapautta sote-palveluissa pitäisi lisätä asteittain. Hallituksella tulisi häneen mukaansa olla järkeä ja malttia toteuttaa valinnanvapaus askel askeleelta.

Aikataulu lainsäädännölle on tiukka. Sovalan mukaan hallituksen tulisi saada esitys valinnanvapausuudistuksesta pian valmiiksi – viimeistään tämän vuoden puolella, muuten riskinä on, että uudistus jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Syntyykö kolmen miljardin euron sote-säästö?

Vaasan yliopiston taloustieteen oppiaineen Suomi 100 vuotta -kurssilla luennoinnut Sovala analysoi myös sote-uudistuksen säästötavoitteita: Syntyykö maakuntien vastuulle siirrettävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen tavoittelema kolmen miljardin euron säästö vuoteen 2029 mennessä?

Hän muistuttaa, että säästö tarkoittaisi esimerkiksi Uudenmaan vuodelle 2020 suunnitellusta kuuden miljardin budjetista melkein yhtä miljardia euroa. Kyseessä on valtava säästöpaine.

Sovala epäilee, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on vaikea saada aikaa sellaista tuottavuuden kasvua, jota säästötavoite edellyttäisi.

– Laskennallisesti kolme miljardia tarkoittaisi sitä, että sote-palveluiden tuottavuuden pitäisi kasvaa 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Se on kova tavoite, koska julkisten palveluiden tuottavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana pikemminkin laskenut kuin kasvanut.

Apua tuottavuuden kasvuun odotetaan esimerkiksi palveluiden digitalisoimisesta.

– Se on suuri mahdollisuus, mutta toteuttaminen on hankalaa, kallista, aikaavievää ja riskialtista.

Rahoitusmallin muutos vaikuttaa maakuntiin eri tavoin

Maakunnat saavat rahoituksen sote-menoihinsa valtionapuna, johon kohdistuu vuosittainen menoleikkuri. Sovala muistuttaa, että tämän lisäksi myös rahoitusjärjestelmä tulee muuttumaan.

– Korvaukset tulevat perustumaan etupäästä ikärakenteeseen ja sairastuvuuteen. Niihin maakuntiin, joilla on tällä hetkellä ikärakenteeseen nähden korkeat sote-kustannukset – kuten Uusimaa ja Pohjanmaa, kohdistuu isot säästöpaineet. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun ympäristössä on vastaavasti muuta maata alhaisemmat kustannukset.

Tilaisuudessa aloituspuheenvuoron pitänyt Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm kysyy Sovalalta, mitä tapahtuu, jos maakunta on käyttänyt kaikki sote-rahansa ennen kuin koko vuosi on pulkassa – esimerkiksi joulukuun puolivälissä. Tarjotaanko silloin kansalaisille pelkkää ei-oota?

– Silloin kaksi asiaa on ristiriidassa, eli toisaalta perustuslain turvaama kansalaisten oikeus peruspalveluihin ja toisaalta valtion budjettipäätös. Kyllä tässä silloin budjettilaki häviää, arvioi Sovala.

Viekö sote-menoleikkuri rahaa maakuntien muilta tehtäviltä?

Vierailuluennon kommentaattoreina toimivat toimialajohtaja Jukka Kentala Vaasan kaupungista ja Pohjanmaan muutosjohtaja Varpu Rajaniemi. Muutosjohtaja Rajaniemi muistutti, että 60 000 ihmistä on siirtymässä uudistuksessa maakuntien palkkalistoille. Pohjanmaalla luku on noin 9000, josta suurin osa on sosiaalialan ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Pohjanmaan maakunnan budjetiksi näyttäisi hänen mukaansa tulevan noin 600 miljoonaa euroa. Vain viisi prosenttia rahoituksesta on muihin tehtäviin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Huolena onkin se, että mitä tapahtuu muille maakunnan lakisääteisille palveluille, pystytäänkö ne toteuttamaan, kun menoja on vähennettävä.

• Etkö päässyt paikalle? Katso videotallenne Markus Sovalan esityksestä

• Uudenmaan muutosjohtajan Markus Sovalan esitys (pdf)
• Pohjanmaan muutosjohtajan Varpu Rajaniemen esitys (pdf)