Oivalluksia-podcast: Kiehtova kiertotalous

Kiertotalous on noussut tärkeäksi ratkaisuksi merten muoviroskaan, päästöihin, jäteongelmaan ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Oivalluksia-podcast tarttuukin aiheeseen. Jaksossa 10 "Kiehtova kiertotalous" ovat vieraana johtaja Suvi Karirinne ja projektivastaava Karita Luokkanen-Rabetino Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustalta.

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 10: Kiehtova kiertotalous

Mitä kiertotalous oikein tarkoittaa? Karita Luokkanen-Rabetino sanoo, että kyseessä on erittäin laaja käsite, joka ei välttämättä ole helposti määriteltävissä. Usein se myös tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

– Kiertotalous on itseään uudistava, regeneroiva järjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että kun luonnosta otetaan raaka-aineita ja materiaaleja, niin tehdään toiminnot siten, että luonto ja ympäristö palautuvat ennalleen jollakin aikajänteellä. Lisäksi teolliset aktiviteetit suunnitellaan niin, että ne synnyttävät mahdollisimman vähän jätteitä, hukkaa ja saasteita. Ja vielä kolmantena asiana, pidetään tuotteet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä.

Luokkanen-Rabetinon ja Karirinteen mukaan kiertotaloutta voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

– Monelle meistä kiertotaloutta ovat erilaiset jakamistalouden ratkaisut. Onko meidän pakko omistaa kaikkea? Voidaanko vain maksaa tuotteen, esimerkiksi auton, käytöstä? Voidaanko esimerkiksi suosia yhteiskuljetuksia? Jos taas mennään teknisempiin asioihin, niin kaikenlainen optimointi, jolloin käytetään esimerkiksi energiaa vähemmän ja materiaalia vähemmän, mainitsee Luokkanen-Rabetino muutamia esimerkkejä

– Me voimme myös valmistaa uudelleen tai korjata, eli korjata ja päivittää komponentteja, eli siten vähentää jätteen määrää ja tehostaa materiaalien käyttöä, jatkaa Karirinne.

Karirinne muistuttaa, että myös digitalisaatio voi olla hyvä tie kiertotalouteen. Digitalisaatio vapauttaa tavarasta. Emme tarvitse enää fyysisiä levyjä, kun voimme kuunnella virtuaalisesti Spotifysta tai painettuja kirjoja, kun voimme lukea ne e-kirjoina.

Kiertotalouteen ja sen edistymiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Luokkanen-Rabetino ja Karirinne mainitsevat ajattelumallit ja tavat.

– Kuluttajina meidän pitää pystyä omaksumaan uudenlaisia kulutustapoja ja ehkä jossain määrin myös muuttamaan ostokäyttäytymistä ja kulutuskäyttäytymistä. Samoin yritykset joutuvat miettimään uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja ja usein siten, että perinteiset tuotanto- ja arvoketjut muuttuvat. Tämä vaatii monien toimijoiden yhteistyötä ja yhteen hiileen puhaltamista. Vaaditaan myös monenlaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, sanoo Luokkanen-Rabetino.

– Suurin haaste on, että saadaan kiertotalous skaalautumaan teolliseen mittakaavaan. Tässä on se suurin kehityssteppi, arvioi Karirinne.

Voiko kiertotalous siis synnyttää bisnestä ja työpaikkoja? Onko tästä jo esimerkkejä?

–  Kyllä niitä Suomesta löytyy jo paljonkin. Jätteenpolttolaitokset, biokaasutuotanto ovat hyviä esimerkkejä, ja sitten esimerkiksi Biolan on hyvä esimerkki kiertotaloudesta ja siitä syntyvästä liiketoiminnasta. RePack valmistaa uudelleenkäytettäviä pakkausmateriaaleja, Sulapac kierrätettäviä pakkauksia, ja sitten meillä on esimerkiksi ResQ Club (hävikkiruokasovellus), listaa Karirinne.

Kierrätys on yksi osa kiertotaloutta, miten sitä voisi lisätä? Inspiroiduttaisiinko ehkä taloudellisista kannustimista? Entä kilpaileeko lisääntynyt jätteenpoltto kierrätyksen kanssa? Ja mitä kaikkea Vaasan yliopisto voisi tehdä kiertotalouden edistämiseksi?

• Kuuntele Oivalluksia-podcast, niin saat vastaukset näihinkin kysymyksiin: Oivalluksia-podcast: Jakso 10: Kiehtova kiertotalous

Lisätiedot

TkT Suvi Karirinne, johtaja, Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalusta, puh. 029 449 8284, suvi.karirinne@uwasa.fi

KTT Karita Luokkanen-Rabetino, projektivastaava, Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalusta, puh. 029 449 8183, karita.luokkanen-rabetino@uwasa.fi

VEBIC-tutkimusalusta