Oivalluksia-podcast: Tekoäly tutuksi

Laskentatoimen tutkijatohtori Mikko Ranta kertoo aiheesta kansantajuisesti Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastin seitsemännessä jaksossa.

Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 7: Tekoäly tutuksi

Rannan tutkimus liittyy yliopiston uuden digitaalisen talouden tutkimusalustan teemoihin.  Hän on kiinnostunut siitä, miten tekoälyä ja data-analyysia voi hyödyntää laskentatoimen tutkimuksessa. Keskeisessä roolissa ovat koneoppimismenetelmät, kuten syväoppiminen.

Tekoälystä on kohistu viime vuodet, voisi puhua jopa tekoälyhypestä.

– Tekoälystä alkaa nyt oikeasti olla hyötyä. Sitä on tutkittu jo puoli vuosisataa, mutta nyt dataa alkaa olla vihdoin tarpeeksi, että tekoälymalleja saadaan harjoitettua tarpeeksi luotettaviksi. Lisäksi tietokoneteho alkaa olla riittävää datan analysoinnille, selittää Ranta.

Riittävä data mahdollistaa myös erilaiset tekoälysovellukset, mikä on tuonut tekoälyn kotisohvillemme kännykkään esimerkiksi virtuaaliavustajina ja vaikkapa verkkokaupan tuotesuosituksina, liikenteen ennustamiseen ja valvontaan tai muun muassa sairauksien tunnistamisessa auttamiseen. Kehitys on ollut nopeaa, ja siihen nähden kahdeksankymmentäluvun tv:stä tutun Ritari Ässän puhuva ja itseään ohjaava KITT-autokaan ei näytä enää science fictionilta.

Kuumat aiheet kuvien tunnistaminen, tekstianalyysi ja ohjaamaton oppiminen

Rannan mukaan kuuma aihe tekoälysovelluksissa on viime vuosina ollut kuvien tunnistaminen ja tekstianalyysi.

– Kuvien tunnistamisessa tekoäly on jo ohittanut ihmisen. Myös tekstianalyysissa on saatu uskomattomia tuloksia. Tekoäly osaa esimerkiksi analysoida tekstiä ja tunnistaa tekstin sävyt. Nyt tekoäly on myös oppinut tekemään teksteistä järkeviä tiivistelmiä kokonaan omia lauseita käyttäen – tämä vaatii jo syvällistä kielen rakenteen ymmärtämistä.

Erityisen kiinnostuneita ollaan myös vahvistusoppimisesta ja ohjaamattomasta oppimisesta. Silloin puhutaan siitä, että tekoäly oppii ilman ihmisen ohjausta ja massiivista määrää harjoitusdataa.

– Kun lapsi oppii kymmenestä kuvasta, onko kuvassa kissa vai koira, tekoäly tarvitsee tuhat. Ihmisellä ohjaamaton oppiminen on kertaluokkaa korkeammalla tasolla kuin tekoälyllä. Loppujen lopuksi tekoäly on pohjimmiltaan vielä aika tyhmä ja vaatii paljon enemmän opetusta kuin ihminen. Tekoälyn vahvuus on kuitenkin siinä, että se ei väsy, vaikka siihen syötettäisiin miljoona kuvaa ja opetettaisiin loputtomiin, kuvailee Ranta.

Lisätiedot

Mikko Ranta, tutkijatohtori (tenure track), Vaasan yliopisto
Sähköposti: mikko.ranta (ät) uwasa.fi, puh. 029 449 8997