Omakotitalot tuottavat energiaa, mutta miten kerrostalot pääsisivät mukaan?

Oivalluksia-podcast: Yhdessä tuotettua energiaa

Kotitalouksien rooli energian suhteen on muuttunut viime vuosien aikana. Passiivisesta, sähkö- ja lämmityslaskunsa maksavasta kuluttajasta ja kotitaloudesta on tullut yhä enemmän myös oman energiansa tuottaja.

– Tässä on ollut sellainen heiluriliike, vuosikymmeniä sitten lähdettiin liikkeelle hyvin aktiivisesta kotitaloudesta, joka oli maatila tai omakotitalo. Silloin haettiin puut omasta metsästä, kuivatettiin ne, ja ehkä vuoden päästä ne olivat riittävän kuivia tuottaakseen lämpöä omaan taloon. Sitten kehityksen kulkiessa eteenpäin kuluttajan rooli oli varsinkin kaupungissa juuri tällainen "kiltisti maksaa laskut" -tyyppinen: kaukolämpö tuli taloon ja sähköstä maksettiin tietylle sähköyhtiölle, kuvailee professori Jouni Juntunen.

Viime vuosina teknologian tuomat mahdollisuudet, lainsäädäntö ja asenteet ovat muuttuneet: kuluttajista on tullut yhä aktiivisempia energian tuottamisen ja kuluttamisen suhteen. Tähän on liittynyt myös sähkön ja muun energian hintakehitys. Sähkön myyntihinta on välillä kivunnut hurjiin korkeuksiin ja siirtohinnat yhä vain kallistuneet.

Kuluttajien ja kotitalouksien roolit ovat Juntusen mukaan nykyään hyvinkin monipuolisia. 

– Löytyy esimerkiksi sellaisia Pelle Pelottomia, jotka tekevät omia aurinkokeräimiä ja menevät yhteistekemisen kursseille.

Image

Energiayhteisöt tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden itsetuotettuun energiaan

Moni kotitalous tuottaa omaa energiaansa yksin, mutta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on nousemassa energian tuottaminen yhdessä energiayhteisönä. Energiayhteisöjen kautta myös kehityksessä väliinputoajiksi jääneet kerrostalojen kotitaloudet saavat mahdollisuuden osallistua energiantuotantoon.

– Energiayhteisöt ovat aika laaja käsite. Laajasti ajateltuna ne ovat energiaan liittyviä projekteja, joissa on yhdessä tekemistä. Tämä tekeminen ja energiayhteisöön liittyminen on vapaaehtoista. Usein energiayhteisöt ovat paikallisia ja liittyvät yhteiseen tuotantoon ja kulutukseen. Niissä saatetaan yhdessä investoida johonkin tiettyyn teknologiaan. Lisäksi löytyy myös tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä energiayhteisöjä, kuvailee Juntunen.

Tiedonjakamiseen liittyvä tyypillinen energiayhteisö on esimerkiksi internetin keskustelufoorumi, kuten vaikka lampopumput.info. Vastaavasti tyypillinen energiaa tuottava energiayhteisö on kerrostaloyhtiö, joka hankkii esimerkiksi aurinkopaneelit katolle.

– Näistä aurinkopaneeleista sitten jaetaan sähköä taloyhtiön yleisiin tarpeisiin, kuten saunaan tai valaistukseen käytävillä. Nykyään sähköenergiaa pystytään jakamaan myös asuntoihin fiksulla tavalla siten, että kaikki yhteisön jäsenet hyötyvät. Toinen teknologinen ratkaisu, joka yleistyy, on maalämpö taloyhtiöissä. Näkisin senkin energiayhteisönä, sanoo Juntunen.

Energiayhteisöihin liittyy haasteita ja mahdollisuuksia 

Energiayhteisöjen perustamiseen ja energiayhteisöistä saataviin hyötyihin liittyy yhä lainsäädännöllisiä haasteita. Eteenpäin on toki jo menty, mutta esimerkiksi monen rakennuksen taloyhtiöissä tai naapuritaloyhtiöissä on kallista jakaa itsetuotettua sähköä talojen välillä. 

– Lainsäädäntö ei tue sitä, vaan joudutaan maksamaan täysimääräisesti siirtomaksuja ja sähköveroja.

Professori Jouni Juntunen ehdottaakin energiayhteisöjen edistämiseksi yhdessä DigiDeCarbon -hankkeen muiden tutkijoiden kanssa kevytsiirtomaksua, joka helpottaisi sähkönsiirtoa lähietäisyydellä. Toinen ehdotus koskee kerrostaloasujien hyvitystä energiaremontin asennuskuluista pientaloasujien kotitalousvähennyksen tyyliin, ja kolmas olisi kohdennettu energiayhteisötuki taloyhtiölle.

• Kuuntele podcastia täältä: Oivalluksia-podcast: Jakso 30: Yhdessä tuotettua energiaa
• Luetko mieluummin? Jakson tekstivastine