Opiskelukykymalli päivitettiin vastaamaan tämän päivän tarpeita
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja Työterveyslaitoksen kehittämän opiskelukykymallin tavoitteena on auttaa ymmärtämään, mistä kaikista tekijöistä opiskelukyky rakentuu ja kuinka korkeakouluyhteisöjen eri toimijat voivat edistää opiskelijoiden kykyä opiskella.
Työkykymalliin pohjautuva opiskelukykymalli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ilmestyneessä opiskeluterveysoppaassa. Opiskelukykymallia on nyt kuluvan vuoden aikana päivitetty YTHS:n johdolla. Sen alkuperäinen tavoite on edelleen ajankohtainen, mutta käsitteet on päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita.
Opiskelukykymallia voidaan hyödyntää sekä yhteisö- kuin yksilötasolla.
”Opiskelukykymalli auttaa hahmottamaan opiskelukykyyn vaikuttavien tekijöiden moninaisuutta ja antaa meille opiskeluterveydenhuollossa eväitä sen tukemiseen yhteistyössä opiskeluyhteisöjen kanssa”, luonnehtii YTHS:n opiskeluyhteisötyön vastaava psykologi Priska Pennanen.
Opiskelukykymalli on korkeakouluyhteisöille tarpeellinen työväline
Covid-19-pandemian myötä on tullut entistä näkyvämmäksi, että opiskelijoiden kykyä opiskella tulee tukea koko opiskeluyhteisön voimin. Opiskelukykymallin keskeinen sanoma on, että opiskelukyky syntyy sekä opiskelijan omien voimavarojen ja opiskelutaitojen että opiskeluympäristön ja laadukkaan opetuksen ja ohjauksen dynaamisessa vuorovaikutuksessa.
Opiskelukykymallia päivittäneen työryhmän jäsenet näkevät mallin tarpeellisena työvälineenä.
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Viivi Virtanen kertoo, että korkeakoulujen opettajia mietityttää usein, kuinka he voivat tukea opiskelijoiden opiskelukykyä. Opiskelukykymalli on hänen mukaansa tuonut korkeakoulupedagogiikan koulutuksiin hyvän pohjan pohtia yhdessä, millainen rooli opettajilla, johdolla tai opiskelijoilla itsellään on opiskelukyvyn tukemisessa.
Opiskelukykymalli nostaa esille, mihin kaikkiin asioihin tulee kiinnittää huomioita opiskelun tukemisessa silloin, kun mielenterveys on heikentynyt.
”Opiskelukykymalli antaa opintopsykologeille työkalun viestiä korkeakoulussa, mistä kaikesta opiskelijan opiskeluongelmissa voi olla kyse ja miten niihin voidaan vaikuttaa”, opintopsykologi, psykologiryhmän esihenkilö Mikko Inkinen Aalto-yliopistosta kiteyttää.
Hyvinvointipolitiikan asiantuntija Ninni Kuparinen Suomen opiskelijakuntien liitosta (SAMOK) käyttää mallia opiskelijakuntien koulutustilaisuuksien lisäksi, kun hän perustelee korkeakoulujen tukipalvelujen tärkeyttä sosiaali- ja terveysministeriölle tai ammattikorkeakouluille.
”Yhdestä mallista näkyvät käytännössä hyvin monet asiat, joihin vaikuttaminen edistää opiskelijoiden opiskelukykyä”, Kuparinen toteaa.
YTHS:n toiveena on, että opiskelukykymalli otetaan eri yhteyksissä entistä laajempaan käyttöön, kun opiskelijoiden opiskelukykyä edistetään ja tuetaan.
Korkeakouluilla ja opiskelijajärjestöillä oli vahva edustus opiskelukykymallia päivittäneessä työryhmässä. Mukana oli myös opiskelukykymallin kehittäjä ja YTHS:n pitkäaikainen ylilääkäri, senioritutkija Kristina Kunttu sekä edustajia Nyyti ry:stä ja vuonna 2011–2014 toteutetusta KYKY-hankkeesta.
Päivitetty opiskelukykymalli on julkaistu YTHS:n verkkosivuilla 16.11.2022
Mitä mieltä olit jutusta?