Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitettiin OKM:n toimeksiannosta
Uusi Vaasa visio 2030 on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön alueen kaikille korkeakouluille antaman toimeksiannon pohjalta. Kartoituksen keskeisenä lähtökohtana oli pohtia alueen elinvoimaisuuden vahvistamista turvaamalla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu, saatavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Vaasassa toimivien korkeakoulujen edustajat kokoontuivat kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana useaan otteeseen keskustelemaan tulevaisuuden suuntaviivoista. Selvityksen yhteydessä on kuultu ja siihen on liitetty kannanottoja alueen korkeakoulujen, Vaasan kaupungin, Pohjanmaan liiton ja yritysten edustajilta. ”Uusi Vaasa -visio 2030” -raportin koostamisesta on vastannut ministeriön toimeksiannon mukaisesti Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.
Selvitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön koko suomalaisen korkeakoulutuksen kattavaa koulutuksen ja tutkimuksen visiota, jonka tavoitteena on laajasti hyväksytty yhteinen näkemys korkeakoululaitoksen uudistamisesta. Kansallinen visio julkistettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla tiistaina 24.10.
Uusi Vaasa 2030 -visiotyössä nousi esiin kolme eri tyyppistä visiopolkua Pohjanmaan korkeakoulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoiksi. Korkeakoulujen ja muiden toimijoiden suhtautuminen eri skenaarioihin vaihtelee ja korkeakoulut päättävät itsenäisesti mahdollisista jatkokeskusteluista ja toimenpiteistä visiotyön pohjalta. Esille nousseet skenaariot ovat:
1. Jo olemassa olevan yhteistyön edelleen kehittäminen.
Näitä ovat esimerkiksi Palosaaren kampuksen palveluiden, oppimisympäristöjen ja hallinnon yhteistyön tehostaminen. Yhteistyön vakiintuneita muotoja ovat muun muassa tiedekirjasto Tritonia, tekniikan opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia sekä sosiaali- ja terveysalan oppimiskeskus Alere. Vaasan yliopiston perustamassa Kielikeskuksessa pyritään tiiviiseen kielten opetuksen yhteistyöhön Svenska Handelshögkolanin kanssa.
2. Vaasan alueen innovaatiotoimijoiden yhteistyötä ja vaikuttavuutta kehitetään avointen tutkimusalustojen ja kansainvälistymisen kautta.
Panostetaan yhteistyössä tieteellisesti korkeatasoisiin ja yhteiskunnallisesti vaikuttaviin avoimiin tutkimusalustoihin, jotka mahdollistava tutkimuksen, koulutuksen, yritysten, julkisen hallinnon ja tutkimuslaitosten yhteistyön ja voimavarojen kokoamisen. Esimerkki avoimesta tutkimusalustasta on jo toimintansa aloittanut Vaasa Energy Business Innovation Centre – VEBIC, sekä vuoden vaihteessa toimintansa aloittavat Digital Economy ja InnoLab tutkimusalustat. Kansainvälistymiseen panostetaan tiivistämällä yhteistyötä Uumajan yliopiston sekä muiden USA:ssa, EU-alueella ja Kiinassa olevien strategisten kumppaneiden kanssa.
3. Luodaan Vaasaan yksi monikielinen yliopisto.
Luodaan Vaasaan uusi monikielinen yliopisto rakenteellisten ratkaisujen kautta. Monikielisen koulutuksen lisäksi vahvuuksina olisivat hallinnon tehostuminen sekä tiiviimmän yhteistyön aikaansaaminen Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten kanssa.
LISÄTIETOJA Uusi Vaasa 2030 -visiosta
-rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8291
Selvitys Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan suuntaviivoista vuodelle 2030 (pdf)
OKM: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030
Vaasan yliopistossa, Svenska handelshögskolan Hankenissa, Åbo Akademissa, Vaasan ammattikorkeakoulussa VAMKissa, yrkeshögskolan Noviassa sekä Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä yksikössä on hieman yli 12 000 opiskelijaa. Henkilöstöä on lähes tuhat. Opetusta tarjotaan monialaisesti ja monikielisesti yli 30 eri tutkinnossa suomen, ruotsin ja englannin kielellä.
Mitä mieltä olit jutusta?