Professorin tutkimuslaboratorio löytyy yrityksistä

Tuottavuutta ja tehokkuutta parantavassa tuotantotaloudessa on tärkeintä, että tutkijat ja opiskelijat ovat mahdollisimman tiiviissä yhteydessä liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa. Tämä on ollut Vaasan yliopiston tuotantotalouden professorin Petri Helon keskeisin ohjenuora kautta koko pitkän akateemisen uran.

– Todellisia tutkimuslaboratorioita ovat aidot toimintaympäristöt, joissa ratkotaan oikeasti yritysten ongelmia, hän perustelee.

Vuodesta 2003 lähtien professorina toimineen Helon erikoisalaa ovat logistiset järjestelmät. Hän tutkinut paljon muun muassa toimitusketjujen hallintaa ja niihin liittyviä päätöksentekojärjestelmiä.

Viime vuosina työ on keskittynyt entistä enemmän digitaalisuuteen. Helon mukaan tähän liittyvä tutkimus auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään.

– Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä suurin panos tulee yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, mutta yliopistoillakin on oma roolinsa. Tutkijoilla on mahdollisuus nostaa esille uusia näkökulmia ja kehittää vähän villimpiäkin asioita, joiden ei ihan heti tarvitse tuoda kassavirtaa.

Virtuaalimallista vauhtia tehtaan perustamiseen

Helon ajankohtaisiin tutkimuskohteisiin kuuluu niin sanottu digital twin eli digitaalinen kaksonen. Se on konsepti, jossa esimerkiksi tehtaan tuotantolinjasta luodaan virtuaalinen malli. Näin tuotantoa voidaan simuloida jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista.

– Erilaisia vaihtoehtoja voidaan silloin kokeilla vapaasti ja suunnitella tuotantolinja todella pitkälle ennen investointipäätöstä. Tämä nopeuttaa itse käyttöönottoa ja vähentää investoinnin riskejä.

Vaasan yliopistossa tehtyä simulointimallia hyödyntää muun muassa Seinäjoella toimiva Verge Motorcycles. Yritys on kehittänyt sähkömoottoripyörän, jonka sarjatuotantoa ollaan käynnistämässä.

– Simulointimallista on hyötyä myöhemminkin, sillä sen avulla tuotantoprosessia voidaan koko ajan parantaa.

Helon mukaan uudet digitaaliset työkalut auttavat tekemään entistä joustavammin muutoksia myös logistiikkaketjuihin. Tälle on esimerkiksi tarvetta koronapandemian kaltaisessa äkillisissä kriiseissä, joissa yritysten globaalit toimitusketjut menevät pahimmassa tapauksessa kokonaan uusiksi.

Helon mukaan digitaalinen kaksonen -malli kiinnostaa yrityksiä, mutta harva on sitä vielä soveltanut käytäntöön.

– Siksi aihepiiri ja yksittäiset hankkeet ovat kiinnostavia myös yliopistolle. Pystymme tuomaan yritysten käyttöön osaamista ja uusia työkaluja. Toisaalta hankkeet näyttävät meille, miltä tulevaisuus näyttää.

Kumppaniverkosto Etelä-Pohjanmaalla

Helo vetää yliopiston logistiikan tutkimusryhmää, joka on osa Etelä-Pohjanmaalla toimivaa korkeakoulujen Epanet-yhteistyöverkostoa. Tutkimusalojen valinnoissa painotetaan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä maakunnalle tärkeillä toimialoilla.

Hän muistuttaa, että uudet digitaaliset työkalut auttavat myös löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Hyvä esimerkki on Vaasan ja Tampereen yliopistojen Kiertodigi-hanke, jonka tavoitteena on kehittää kierrätysmateriaalien hallintaan uusia malleja digitalisaation avulla.

Helon mukaan Suomessa on paljon parannettavaa etenkin pienten materiaalivirtojen hyödyntämisessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajien muovi- ja tekstiilijätteet.

– Kierrätettävillä jätteillä on taloudellista arvoa, mutta pienten tavaravirtojen logistiikkaan on haastavaa löytää liiketaloudellisesti kannattavia malleja. Uskon kuitenkin, että ”roska-Ubereita” vielä syntyy.

Osin EU-rahoitteisessa Kiertodigihankkeessa kehitetään digitaalista työkalua, jonka avulla voidaan hahmottaa kierrätykseen perustuvia liiketoimintamalleja. Jätevirtojen ohella tässä on otettava huomioon muun muassa väestöntiheys ja kuljetusmatkojen pituus.

– Helsingin Töölössä tavaravirtojen suunnitteluun vaikuttavat eri asiat kuin harvaanasutussa maaseutupitäjässä.

Kasvuyritykset kiinnostavat vapaa-aikanakin

Helon mukaan digitaalista työkalua pilotoidaan parhaillaan erityyppisten toimijoiden kanssa.

Biojätteiden kierrätyksen tehostamista mietitään yhdessä Suupohjassa toimivan jätehuoltoyhtiö Botniaroskin kanssa. Tekstiilikierrätyksessä kumppaneihin kuuluu nuorten Kaks´kättä-työpaja Seinäjoella.

– Lisäksi olemme muutaman eteläpohjalaisen yrityksen kanssa laskeneet, voisiko heinäpaalien pakkaukseen käytettyä muovia kerätä maatiloilta kannattavasti.

Kasvuyritysten parissa kuluu myös osa Helon vapaa-ajasta. Hän on toiminut pitkään teknologia-alan startupien neuvonantajana ja vaikuttaa teollisen internetin ratkaisuja kehittävän Wapicen, pilvipalveluihin erikoistuneen Jubicin ja automaattinostureita valmistavan NoSwingin hallituksissa.

– On kiinnostavaa olla mukana teollisuutta ja tuotannollista toimintaa muuttavissa yrityksissä ja tuoda mukaan omaa osaamista.

Petri Helon logistiikan tutkimusprofessuuria (Epanet) rahoittavat 2019–2023

• Atria Suomi Oy, Develop Train Oy, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö, Honkajoki Oy, Kauhajoen kaupunki, Kometos Oy, LC Logistics Center Oy, Neviso Oy, Nordautomation Oy, Pesmel Oy, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen yliopistokeskus, Suit Networks Oy, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Team Vesmes Oy ja Vaasan yliopisto.

Teksti MATTI REMES Kuva MIKKO LEHTIMÄKI