Rehtori Jari Kuusisto: Vaasan yliopisto syntyy uudelleen

Uutisen oletuskuva
Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin maanantaina 4. syyskuuta. Rehtori Jari Kuusiston mukaan Vaasan yliopisto on tänä syksynä aloittamassa historiansa merkittävintä muutosprosessia. Yliopisto profiloituu ja sen rakenne muuttuu. Lisäksi yliopisto satsaa vahvasti tutkimukseen palkkaamalla uusia tutkijoita sekä kehittämällä kolme avointa tutkimusalustaa.

– Pian 50-vuotias yliopisto syntyy uudelleen, tutkimuksen ja opetuksen laatuun panostavana, aikamme haasteisiin tarttuvana ja entistä avoimempana yhteisönä, Kuusisto totesi avajaispuheessaan.
Rehtori Jari Kuusisto kertoo, että yliopiston kolme uutta tutkimusalustaa tulevat toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin kanssa.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turusen mukaan suomalainen yliopisto pärjää vain ketterällä erikoistumisella.
VYY:n hallituksen puheenjohtaja Juuso Aaltosen mukaan yliopistosta on tehtävä moderni, edistyksellinen ja houkutteleva.
Juhlallinen avajaiskulkue tohtorinhattuineen on osa Vaasan yliopiston perinteitä.
Lehdistöasianhoitaja Joachim Bussian Saksan suurlähetystöstä kertoi Vaasan yliopistossa avautuneesta "The German Energiewende"-näyttelystä.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen jakoi avajaisissa Pohjanmaan kauppakamarin palkinnon tutkijatohtori Lauri Kumpulaisen valokaarisuojausta käsittelevälle väitöskirjalle.
Musiikkia lukuvuoden avajaisissa esittivät Dimas Ruiz Santos (oboe) ja Elena Hämäläinen (sello).
Rehtori Jari Kuusisto kertoi puheessaan Vaasan yliopiston uudistumisesta.

Yliopisto profiloituu strategiansa mukaisesti tutkimuksessaan painoaloille, jotka ovat johtaminen ja muutos, rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko sekä energia ja kestävä kehitys.

Tammikuusta 2018 alkaen apuna muutoksessa on Vaasan yliopiston uusi organisaatio, joka koostuu neljästä akateemisesta yksiköstä. Uudet yksiköt ovat Teknologia ja innovaatiot, Markkinointi ja viestintä, Johtaminen sekä Laskentatoimi ja rahoitus.

– Organisaatio tukee entistä paremmin tutkimuksen laadun ja määrän nostamista uudelle tasolle. Uusi yksikköjako mahdollistaa myös matalamman organisaation ja entistä selkeämmän johtamismallin, Kuusisto sanoi.

Vararehtorin ja yksiköitä johtavien neljän dekaanin paikat ovat juuri avautuneet haettaviksi. Lisää rekrytointeja on tulossa.

– Vahva panostus tutkimukseen konkretisoituu, kun tulevien kuukausien aikana palkkaamme noin 15 uutta tutkijaa ja luomme heille houkuttelevat urapolut.

Yliopiston uudet avoimet tutkimusalustat ovat Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC), syksyllä aloittava, työnimellä Digitaalinen talous kulkeva tutkimusalusta sekä kolmas uusi tutkimusalusta, joka painottaa avointa tiedettä, innovaatiotoimintaa ja vuorovaikutusta ympäröivän innovaatioekosysteemin kanssa.

– Avoimet tutkimusalustamme toimivat tiiviissä yhteistyössä toisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa, Kuusisto kertoi.

Teknologiateollisuuden Turunen: Suomalainen yliopisto pärjää vain ketterällä erikoistumisella

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen muistutti juhlapuheessaan Vaasan yliopistolla, että koulutusjärjestelmämme taso, ketteryys ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa tulee ratkaisemaan kansakuntamme menestyksen.

– Emme vaadi muutoksia pelkästään puhumalla, vaan olemme osallistuneet yliopistojärjestelmän kehittämiseen panostamalla yliopistojen peruspääomaan. Tämä tarkoittaa sekä Teknologiateollisuus ry:tä että jäsenyrityksiämme. Lisäksi 100-vuotissäätiömme lahjoittaa noin kolme miljoonaa euroa vuodessa yliopistojen mielenkiintoisiin ja merkittäviin tutkimushankkeisiin.

Teknologiateollisuuden liikevaihto, uudet tilaukset ja työllisyys ovat nyt nousussa pitkästä aikaa. Kasvu ei Turusen mielestä kuitenkaan johdu pelkästään suomalaisten yritysten erinomaisuudesta, vaan enemmänkin maailmanmarkkinoiden kysynnästä.

– Suomalainen vienti on kuin lastu laineilla. Meillä olisi kestävämmän kasvun ainekset, jos pystyttäisiin myymään enemmän tuotekehityksen tuloksena syntyneitä uusia, ehkäpä olemassa oleviin tuotteisiin pohjautuvia palvelupohjaisia ratkaisuja, kuten vaasalaiset Wärtsilä ja ABB ovat jo kyenneet tekemään, hän sanoi.

Yliopistot ovat olleet tärkeä tuki yrityksille niiden tuotekehityksessä. Tekes on kuitenkin menettänyt muutamassa vuodessa 200 miljoonaa euroa myöntövaltuuksistaan. Tämä heijastuu Turusen mukaan hyvin laajalti paitsi suoraan yrityksiin, myös yliopistojen ja VTT:n kykyyn tehdä tuotekehitysyhteistyötä yritysten kanssa.

– Tuotekehitys pitäisikin nähdä valtion budjettitaloudessa mieluummin investointina kuin kulueränä. Budjettiriihi oli tässä mielessä pettymys teollisuudelle.

Turusen mukaan yliopistojen läheinen yritysyhteistyö parantaa yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen relevanssia.

– Vaasassa loistava esimerkki tästä on Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC, jossa yhdistyy monialainen tutkimus- ja yritysmaailman osaaminen.

Hän peräänkuuluttaa yliopistoilta korkeampaa kunnianhimon tasoa ja erikoistumista omiin vahvuuksiin. Kilpaileva yliopisto ei löydy viereisestä kaupungista, vaan maailmalta.

– Suomalainen yliopisto pärjää vain ketterällä erikoistumisella, hän muistutti.

VYY:n Juuso Aaltonen: Tavoitteena moderni, edistyksellinen ja houkutteleva yliopisto

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juuso Aaltonen pohti puheessaan, miten Vaasan yliopistosta tehdään moderni, edistyksellinen ja houkutteleva.

Moderniutta kaivataan hänen mukaansa etenkin yliopiston seinien sisälle ja varsinkin opetustiloihin.

– Yliopistossa pitää olla luova ympäristö, jossa opiskelu on mielekästä ja aktivoivaa. Vanhat ja koulumaiset ratkaisut eivät ole enää tätä päivää, hän sanoi.

Nykyaikaisten oppimisympäristöjen lisäksi hän haluaisi kampukselle enemmän kohtaamispaikkoja opiskelijoille, opetushenkilökunnalle ja yrityksille, jotta vahva vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys korostuvat.

– Onneksi yliopisto on herännyt tähän todellisuuteen ja käynnistänyt kampusstrategian.

Oikeat palaset edistyksellisyyteen ja paremman huomisen rakentamiseen löytyvät Aaltosen mukaan yliopiston strategiasta. Yliopiston uusiin painoaloihin liittyvä osaaminen on keskeisessä asemassa niin yhteiskunnan, talouden kuin myös teknologioiden kehityksen kannalta. Monipuolisuuden, poikkitieteellisyyden ja työelämälähtöisyyden merkitys kasvaa opinnoissa, mikä on huomioitava myös Vaasan yliopistossa.

Modernius ja edistyksellisyys ovat osa houkuttelevuutta, mutta tämän lisäksi Aaltonen vahvistaisi myös Vaasan yliopiston imagoa.

- Tätä työtä ei kukaan tee yksin, vaan siinä on oltava mukana kaikki toimijat, niin yliopiston johto, muu henkilökunta ja opiskelijat. Me yhdessä teemme Vaasan yliopistosta modernin, edistyksellisen ja houkuttelevan paikan, jossa on hyvät edellytykset opiskella, työskennellä ja tutkia.

Avajaisissa jaettiin Åbo Akademi-palkinto ja Pohjanmaan kauppakamarin palkinto. Lue lisää palkinnon saajista

 

Mitä mieltä olit jutusta?