Seinäjoen ja Kokkolan yliopistokeskukset täyttävät tänä vuonna 20 vuotta – Vaasan yliopiston toiminnalla maakunnissa vahvistetaan osaamista ja tutkimusyhteistyötä

Vuoden 2004 alussa Suomeen perustettiin kuusi yliopistokeskusta, mukaan lukien Seinäjoen yliopistokeskus ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, koordinoimaan yliopistojen toimintaa maakunnissa, joissa ei ollut omaa yliopistoa. 

Vaasan yliopistolla on Seinäjoen yliopistokeskuksessa neljä Epanet-verkoston professuuria, joiden johdolla tehdään tutkimusta yrittäjyydessä, kuluttajakäyttäytymisessä, logistiikassa ja puurakentamisen liiketoiminnassa. Kokkolassa on Vaasan yliopiston professorin johdolla tehty liiketaloustieteen tutkimusta ja kehittämistä.

Vaasan yliopisto järjestää Seinäjoella Kasvuyrityksen maisteriohjelman ja englanninkielisen Strategic Project Management -maisteriohjelman sekä avoimen yliopiston opetusta. 

Kokkolassa Vaasan yliopisto järjestää Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelman, joka on kasvanut hakijoiden keskuudessa suosituksi koulutusohjelmaksi, ja hakijamäärät ovat viime vuosina moninkertaistuneet.

– Yliopistokeskukset ovat olleet aikaansa edellä joustavien opintopolkujen kehittäjinä sekä elinkeinoelämään tiiviisti kiinnittyneen tutkimuksen ja TKI:n yhteisinä alustoina. Yliopistojen toiminta yliopistokeskuksissa tukee koulutuksellista tasa-arvoa ja osaamisen kehittämistä koko Suomessa, kuvaa Vaasan yliopiston vararehtori Tanja Risikko.

Seinäjoen yliopistokeskukseen kuuluvat myös Tampereen ja Helsingin yliopistot sekä Taideyliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen kuuluvat Vaasan yliopiston lisäksi myös Jyväskylän ja Oulun yliopistot. 

Seinäjoen yliopistokeskus koordinoi yliopistojen toimintaa Etelä-Pohjanmaalla 

Korkeakouluopetusta toivottiin Seinäjoelle jo 1950-luvulta lähtien. Vuonna 1960 perustettu Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ylläpiti kesäyliopistoa Seinäjoella ja pyrki saamaan korkeampaa jatko-opetusta maakuntaan. 

Aiesopimus Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistojen yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaan alueen yritystoiminnan kehittämiseksi allekirjoitettiin vuonna 1994. Vaasan yliopiston oma toimipiste Seinäjoelle toteutui vuonna 1998. 

Tutkimus- ja koulutusasiamiestyyppisen yhden henkilön toimisto perustettiin toteuttamaan maakuntaa palvelevia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Konkreettisella läsnäololla pyrittiin myös pirstaleisen toiminnan koordinointiin, täydennyskoulutustoiminnan ja avoimen yliopiston toiminnan vahvistamiseen sekä jatko-opintomahdollisuuksien tehostamiseen. 

Seinäjoen toimipisteessä pyrittiin alusta lähtien monitahoiseen yhteistyöhön ja tutkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen paikkakunnan muiden oppilaitosten ja korkeakoulutoimijoiden kanssa. 

Kasvuyrityksen maisteriohjelmaa on järjestetty Seinäjoella vuodesta 2006 ja uutta Strategic Project Management -maisteriohjelmaa vuodesta 2023. 

Epanet-verkosto tukee maakunnan tutkimusyhteistyötä

Etelä-Pohjanmaalla heräsi huoli 1990-luvulla maakunnan alhaisesta osaamisen tasosta ja koulutettujen ihmisten vähäisyydestä. Vuonna 1996 korkeakoulujen välisessä aiesopimuksessa määriteltiinkin toimintaperiaatteet yritystoiminnan kehittämiseksi alueella tieteen avulla.

Etelä-Pohjamaan korkeakouluverkostoa eli Epanetia valmisteltiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toteuttamassa projektissa vuosina 1999–2001. Verkoston muodostivat Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto, joka tuli mukaan vuonna 2005. 

Vaasan yliopistossa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostoa pidettiin suunnitteluvaiheessa ennen kaikkea mahdollisuutena ja siinä haluttiin olla vahvasti mukana. Ensimmäiset Vaasan yliopiston tutkimusprofessuurit eli konseptijohtaminen, yrittäjyys ja kuluttajakäyttäytyminen käynnistyivät vuonna 2002. Konseptijohtamisen sovellusalana oli huonekaluteollisuus. 

Syksyllä 2002 Vaasan yliopisto aloitti logististen järjestelmien tutkimusprofessuurin. Loppuvuodesta 2002 käynnistettiin myös materiaalitekniikan professuuri ja vuonna 2011 käynnistyi agro- ja konepajatekniikan sekä paikallisen energiatuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen sulautuvien järjestelmien tutkimusprofessuuri. Vuonna 2015 aiempi huonekalualan professuuri muuttui Suomen ensimmäiseksi puurakentamisen liiketalouden professuuriksi. 

Tällä hetkellä Vaasan yliopiston professuurit keskittyvät yrittäjyyteen, kuluttajakäyttäytymiseen, logistiikkaan ja puurakentamisen liiketoimintaan. 

Chydenius-instituutista Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseksi

Vuonna 1964 Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto asetti korkeakoulutoimikunnan valmistelemaan maakuntakorkeakoulun hankkimista alueelle. Tavoitteen tueksi perustettiin seuraavana vuonna Keski-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ja sen ylläpitämä kesäyliopisto. Vuonna 1975 maakunnassa heräsi jälleen ajatus korkeakoulutuksen edistämisestä ja vuonna 1977 Chydenius-insituutti perustettiin. 

Chydenius-instituutista tuli vuonna 2001 Jyväskylän ja Oulun yliopistojen yhteinen yksikkö ja vuonna 2003 mukaan toimintaan tuli myös Vaasan yliopisto. Täydennyskoulutuksella ja avoimen yliopiston opetuksella oli Kokkolassa jo pitkä historia, mutta nyt keskiöön otettiin opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen. Vaasan yliopiston erityisalaksi instituutissa tuli kauppatieteet ja myöhemmin lisäksi hallintotieteet. 

Vuonna 2004 Chydenius-instituutista tuli yliopistokeskus ja vuonna 2007 se muutti nimensä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseksi. Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintopolkuja vahvistettiin ja opiskelijat saivat henkilökohtaista neuvontaa opintojensa tueksi. Kokkolan kesäyliopisto toimi avoimen yliopiston kumppanina. Nykyisin koulutustarjontaa toteutetaan suurelta osin verkossa. 

Vuonna 2017 käynnistyi Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma. Se sai jatkoa vuosina 2020 ja 2024 käynnistyneillä uusilla opiskelijaryhmillä. Opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, ja opiskelijat voivat suorittaa niitä työn ohella. 

Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla tutkimustoiminta on niin ikään keskittynyt liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Yliopistojen toiminta jatkuu vahvana yliopistokeskuksissa

Sekä Seinäjoella että Kokkolassa yliopistojen ja alueen yhteistyön perustana on määräajoin uusittava sopimus yhteistyöstä. Kokkolassa neuvotteluja käydään parhaillaan ja tavoitteena on uusi sopimus vuoden 2025 alusta alkaen. 

Seinäjoella allekirjoitettiin helmikuussa uusi yhteistyösopimus yliopistollisen toiminnan vahvistamiseksi maakunnassa samalla, kun yliopistoyhteisö kokoontui juhlimaan Seinäjoen yliopistokeskuksen 20-vuotisjuhlaa Framille. Sopimuksen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan ja mukana olevien yliopistojen yhteisen toiminnan edistäminen sekä alueellisen kehittämisen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen.

Erityisenä tavoitteena on toteuttaa kansainvälisen tason tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä osaamista edistäviä koulutustoimia maakunnan yritysten, kuntien ja muiden organisaatioiden tarpeisiin.

Sopimuksen allekirjoittajia olivat Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Foodwest Oy, Into Seinäjoki Oy, Luonnonvarakeskus, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Seinäjoen yliopistokeskus.

Image

Lue lisää Seinäjoen 20-vuotisjuhlallisuuksista yliopistokeskuksen sivuilta: https://www.ucs.fi/yleinen/yliopistotoimintaa-halutaa-vahvistaa-enstisestaan-etela-pohjanmaalla/