Tulkkauksen ansiosta terveydenhoito paranee, mutta sen järjestäminen vaatii pääomaa ja ...
Kielen ymmärtäminen korostuu erityisesti silloin, kun ihminen on sairas ja hoidon tarpeessa. Kieli on verbaalinen väline, mutta sillä on vahva emotionaalinen ja hoidon laatuun vaikuttava aspekti terveydenhuollossa. Näin todetaan Vaasan yliopiston julkaisuraportissa Tulkkaus terveydenhuollossa – ”Lähtökohtana asiakkaan ymmärrys”. Raportista selviää, että terveydenhuollossa asiakkaan ymmärryksellä on keskeinen merkitys hyvän hoidon onnistumiseksi. Tähän tarvitaan toimivaa yhteistyötä tulkkien, terveydenhuollon ammattilaisten ja johtavien viranhaltijoiden kesken, asiakasta unohtamatta.
- Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Ymmärrys edellyttää hyvää vuorovaikutusta, toteaa raportin yhteenvedon ja tutkimuskokonaisuuden rakentanut dosentti, yliopistonlehtori Seija Ollila.
Tulkkausjärjestelyt aiheuttavat kustannuksia
Raportin mukaan tulkkauspalvelujen järjestäminen ja toteuttaminen aiheuttavat kuitenkinkustannuksia. Toisaalta taas hyvin ohjeistettuina, suunniteltuina ja riittävästi budjetoituina yhteistyössä eri toimijoiden kesken kustannuksia pystytään madaltamaan. Onnistunut ja kustannusvaikuttava tulkkaus edellyttää laajaa yhteistyötä tulkkauspalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä eri organisaatioissa sisäisesti, paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Maisteriopiskelijat tekivät raportin tutkimusosuuden
Raportti toteutettiin tutkimuksellisena projektina Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Vaasan keskussairaalan yhteistyönä. Muita yhteistyökumppaneita olivat A-Tulkkaus Oy ja Pohjanmaan Tulkkikeskus. Tutkimuksellisen osuuden suorittivat Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopiskelijat Helsingissä ja Vaasassa. He pohtivat teoreettisesti teemaan liittyviä käsitteitä ja tekivät lomakehaastattelun asiakkaille, teemahaastattelut kahdelle tulkeista koostuvalle ryhmälle, terveydenhuollon ammattilaisryhmälle sekä yksilöhaastattelut johtaville viranomaisille.
- Tutkimus, opetus ja työelämälähtöisyys toteutuvat erinomaisesti tällaisessa projektissa. Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin ja se on hyvin ajankohtainen. Uutta oli muun muassa se, että tulkattavia kieliä Suomessa on valtava määrä (HUSin alueella noin 98 kieltä). Lisäksi mukaan on otettava vielä viittomakielet ja monivammaisten tulkkaus, Ollila toteaa.
Tavoitteena oli rikastaa terveydenhuollon tulkkauspalveluiden toteutumisen ja kehittämisen kokonaisuutta palvelunkäyttäjien, eli tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden, tulkkien, terveydenhuollon ammattilaisten sekä johtavien viranhaltijoiden näkemysten ja kokemusten perusteella. Terveydenhuollossa tulee panostaa kaikkien näiden kohderyhmien kielelliseen keskinäiseen ymmärtämiseen. Kehittämistarpeiden lisäksi tavoitteena oli vahvistaa tutkimuksen, opetuksen ja käytännön työelämän välistä yhteistyötä.
Lisätietoja: yliopistonlehtori Seija Ollila, p. 029 449 8397
Mitä mieltä olit jutusta?