Tutkimuspalvelupäivillä Vaasassa visioitiin tulevaisuutta

Geopolitiikka vaikuttaa nyt aiempaa enemmän tutkimusyhteistyöhön, sanoi Tutkimuspalvelupäivillä Vaasassa puhunut EU- ja kansainvälisen yhteistyön johtaja Elina Holmberg Business Finlandista. 

– Yhteistyöhön toisaalta osaksi kannustetaan turvallisiksi katsottujen kumppanien kanssa Euroopan ulkopuolella, mutta samaan aikaan pitää suhtautua suuremmalla varovaisuudella ja jopa välttää varsinkin tietyissä kriittisissä aiheissa yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät jaa demokraattisia arvoja ja toimintatapoja, hän kertoi.

Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden toimijoiden kanssa tehdään kuitenkin joissain teemoissa varsin vapaasti edelleen. Näitä ovat Holmbergin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit ja luontoarvot sekä terveys.

Geopolitiikan lisäksi tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan vaikuttavat myös kiristyvä talous ja lisääntyvät kustannukset muilla osa-alueilla. 

– Budjettitarpeita on valtavasti, mutta halukkaita maksajia EU:n jäsenmaiden hallituksista ei hirveästi löydy. Nyt kannattaakin puhua EU:ssa TKI-budjetin puolesta, eikä lähteä kiistelemään siitä, miten sitä jaettaisiin. Ovatko maatalous- ja aluetuet ovat niitä, joista nipistetään, vai onko niin, että TKI:tä tullaan rahoittamaan erilaisilla yhteisrahoitteisilla cofund-mekanismeilla jäsenvaltioiden kanssa? Komissiolle nämä cofund-mekanismit ovat houkuttelevia, mutta jäsenmaille hankalia toteuttaa, sanoi Holmberg.

Image

Kolme skenaariota rahoitukseen

Holmberg kertoi yleisölle kolmesta eri skenaariosta EU:n tutkimusrahoituksen suhteen. Nämä skenaariot perustuvat Brysselissä käytyihin keskusteluihin sekä eri toimijoiden ja jäsenmaiden esityksiin. 

Yksi olisi EU:n Horisontti-ohjelman seuraaja, jossa tutkimus ja innovaatiot olisivat tiiviisti yhdessä täydennettynä temaattisilla ohjelmilla. Toinen skenaario olisi pienemmät ohjelmat, jotka keskittyisivät puhtaasti tutkimukseen. Vastaavasti innovaatiot olisivat omissa temaattisissa ohjelmissaan. Kolmas skenaario olisi valtavan iso ohjelma, joka kattaisi kaiken temaattisen yhteistyön ja erilaiset toiminnot.

– Tämä on se iso kysymys, jota nyt pohditaan.

Toisena torstain pääpuhujana kuultiin Euroopan komissiossa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolla työskentelevää PhD Evgeni Evgenieviä. Hän puhui Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta kilpailukyvyn ja vihreän digitaalisen siirtymän näkövinkkelistä. Hän muistutti muun muassa siitä, että yritysten TKI-investointien tulee kiihtyä EU:ssa, jotta kilpailukyky- ja politiikkatavoitteet saavutetaan. Yliopistoja ja korkeakouluja hän puolestaan kannusti mukaan eurooppalaisiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin (European public-private partnerships).

Tutkimuspalvelupäivät käyntiin rummutuksella

Image

Yleisö sai päivän aluksi kuulla vaasalaisen Nightwish-rumpalin Kai Hahdon esityksen. Piristävää aamunavausta seurasivat järjestäjien puheenvuorot. 

Vaasan yliopiston tutkimuksen vararehtori Mika Grundström muistutti, että tutkimuksen tekeminen on monimutkaistunut tekoälyn, tietosuojan, teknologioiden ja datan myötä. Tämä haastaa myös tutkimuspalveluita ja tutkimuksen tekemisen edellytyksiä. 

Vaasan ammattikorkeakoulun uusi rehtori Hannu Vahtera puolestaan kertoi VAMKin strategisista suunnista ja sanoi näkevänsä, että tulevaisuuden menestys riippuu pitkälti vuoropuhelusta ja kyvykkyydestä.

Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus tärkeitä TKI-järjestelmässä

Paneelikeskustelussa aiheena oli suomalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän tulevaisuus. Paneelia veti TKI-johtaja Marja-Riitta Vest Vaasan ammattikorkeakoulusta. Panelisteina olivat kansanedustaja Matias Mäkynen, Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, johtaja Kari Komulainen Business Finlandista sekä vararehtori Mika Grundström Vaasan yliopistosta.

Keskustelua herättivät muun muassa Suomen TKI-panostukset ja niiden suuntaaminen, innovaatiojärjestelmän tehokkuus, maan taloustilanteen vaikutus TKI-tavoitteen saavuttamiseen sekä TKI:n kannalta tärkeiden osaajien pitäminen ja houkuttelu ulkomailta.

Image

Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta eli TKI-rahoitusta aiotaan kasvattaa neljän prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

– Suomi on TKI-panostuksissa oikealla uralla, kun taas muualta on leikattu. Rahoituksen käytössä haluttiin korostaa ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä ja strategisuutta, jotta vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä, kertoi parlamentaarista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmää vetänyt Matias Mäkynen.

Rahoitusta tulisi panelistien mukaan seuraavaksi kohdentaa T&K-rahoituslain mukaisesti myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen sekä pitkäjänteisesti tohtorikoulutukseen. 

Tutkimuspalvelupäivien ohjelma jatkui perjantaina muun muassa Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen professorin Liisa Mäkelän ulkoministeriön erityisasiantuntijan Olli Suomisen esityksillä. Mäkelä puhui tutkimuspalveluiden asiantuntijoille työhyvinvoinnista ja Suominen tutkimuksesta ja innovaatioista globaalista näkökulmasta katsoen.