– Suomesta voi tulla vihreän siirtymän supervalta tieteen ja yritysten yhteistyöllä, jota julkinen valta on tukemassa, arvioi Vaasan yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry avauspuheenvuorossaan.
Seminaarin järjestivät Vaasan yliopistosäätiö, Vaasan yliopistoseura, Vaasan yliopisto ja Vaasan kaupunki. Seminaari oli jatkumoa jo aiemmin Seinäjoella ja Kokkolassa järjestetyille tapahtumille.
Veturiyritys Wärtsilä satsaa innovaatioihin
Vice President Malin Östman Wärtsilä Energystä kertoi Wärtsilän satsaavan voimakkaasti innovaatioihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Viime vuonna yrityksen tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat lähes 260 miljoonaa euroa.
– Yrityksenä suhtaudumme tutkimukseen ja tuotekehitykseen hyvin vakavasti, sijoitamme 4,3 prosenttia liikevaihdostamme tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Wärtsilä on valittu myös Business Finlandin rahoittamaksi veturiyritykseksi. Veturiyritykset sitoutuvat kasvattamaan merkittävästi omia ja kumppaneidensa tki-investointeja ja ovat samalla muutoksen ajureita toimialoillaan.
Östman kertoi muun muassa Wärtsilän veturina johtamasta uudesta WISE-yhteistyöprojektista, joka lanseerattiin maaliskuussa Vaasa EnergyWeekillä. Projektissa kehitetään innovatiivisia puhtaan energian konsepteja muiden yritysten, organisaatioiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Wärtsilä ja ekosysteemi sijoittavat yhdessä satoja miljoonia euroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen projektin myötä.
Energia-alalla tulee olemaan Östmanin mukaan merkittävä rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.
– Meidän täytyy pysyä liikkeessä löytääksemme oikeat ratkaisut ja ollaksemme kilpailukykyisiä, sanoi Östman.
Östman puhui lämpimästi Wärtsilän ja Vaasan yliopiston pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö on viime aikoina vain tiivistynyt. Esimerkiksi tammikuussa yliopisto ja Wärtsilä solmivat laajan strategisen sopimuksen yhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Vaasan yliopiston uusi tohtorimalli lisää yhteistyötä yritysten kanssa
Vaasan yliopiston tutkimuksen vararehtori Mika Grundström esitteli yleisölle yliopiston uutta strategiaa tutkimuksen näkövinkkelistä. Tarkoitus on esimerkiksi lisätä tutkimuksessa reippaasti ulkoisen rahoituksen määrää ja valmistuneiden tohtoreiden määrää.
Yliopisto on Grunströmin mukaan muun muassa luomassa uutta CoDoc-yhteistyömallia tohtorikoulutukseen. Malli mahdollistaa väitöskirjatutkimukset, jonka aiheet nousevat erityisesti alueen yritysten tarpeista ja tutkimusintresseistä. Yrityskumppani rahoittaa väitöskirjatutkimuksen yhdessä Vaasan yliopiston kanssa.
Rahoitusta huippututkimuksen vaikuttavuuden tukemiseksi
Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen kertoi esityksessään viisi vuotta täyttäneestä säätiöstä. Poutasen mukaan säätiön aloittaessa toimintasa tilannekuva näytti siltä, että yritysten ja korkeakoulujen välisessä tutkimusyhteistyössä oli Suomessa ongelma. Yritykset eivät enää samalla tavalla rahoittaneet yliopistossa tehtyä tutkimusta tai julkaisseet yhteisjulkaisuja tutkijoiden kanssa kuin vielä 2000-luvun huippuvuosina. Yhteistyön kulttuuri oli himmentynyt, osaksi syynä olivat valtion tutkimusrahoituksen leikkaukset.
– Vaikuttavuussäätiöllä on erityinen rooli, joka liittyy akateemisen huippututkimuksen tukemiseen ja korkeatasoisen tutkimuksen ja suomalaisen elinkeinoelämän yhteistyön edistämiseen, Poutanen sanoi.
Poutanen kertoi, että tuoreen arvion mukaan säätiön rahoitus on lisännyt tutkimuksen vaikuttavuutta. Moni säätiön rahoitusta saanut tutkija on siirtynyt työskentelmään tutkimustehtäviin yrityksiin. Lisäksi 83 prosenttia yrityksistä on pystynyt hyödyntämään säätiön rahoittamissa hankkeissa syntyneitä tutkimustuloksia omassa toiminnassaan.
Poutanen kannusti lopuksi Vaasan yliopiston tutkijoita hakemaan Vaikuttavuussäätiön rahoitusta.
Katse kansainvälisiin osaajiin
Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäck esitteli esityksessään muun muassa uusia isoja investointeja, alueen alhaisia työttömyyslukuja ja barometrituloksia yritysten taloustilanteesta ja työvoiman saatavuudesta. Pohjanmaan kauppakamarin alueella moni yritys kärsii työvoimapulasta.
Hän muistutti, että yrityksissä tarvitaan asennemuutosta kansainvälisen työvoiman suhteen, sillä syntyvyys Suomessa on laskussa. Arvioiden mukaan yli 20 prosenttia työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2024.
Keinoja yhteistyön tiivistämiseksi
Esitysten jälkeen oli vuorossa paneelikeskustelu, johon ottivat osaa Grundström, Poutanen, Häyry, Östman ja Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä. Panelistit pohtivat muun muassa keinoja yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämiselle, alueen pito- ja vetovoiman kehittämiselle sekä toimenpiteitä kansainvälisten väitöstutkijoiden pitämiseksi seudulla väitöskirjan valmistuttua.
Paneelissa ehdottiin muun muassa yliopiston alumnitoiminnan vahvistamista yhteistyön tukemiseksi, verkostojen luomista, tutkijoiden ja professorien kannustamista perustamaan tutkimukseen ja innovaatioihin pohjautuvia yrityksiä, yhteisten kehitys- ja tutkimusalustojen lisäämistä sekä muutosta tutkijoiden työskentelykulttuuriin.
**
Uutisen pääkuvassa Mika Grundström, Tomas Häyry, Petro Poutanen, Malin Östman ja Paula Erkkilä seminaarin paneelikeskustelussa.