Työmarkkinoiden kiristyessä perehdyttämiseen kannattaa satsata – parantaa työntekijöiden sitoutumista ja osaamista

Saarisen perehdyttämistä käsittelevä väitöstutkimus sisälsi kolme vuoden mittaista kehittämisvaihetta, joiden tarkoituksena oli lisätä tietoa siitä, miten perehdyttämisellä voidaan vaikuttaa työntekijöiden suoriutumiseen. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Tutkimukseen osallistui kohdeorganisaation 144 kokoonpanijaa, 20 perehdyttäjää, yrityksen tuotantojohtaja, pääluottamusmies ja henkilöstöhallinto.

Mittaamisella saadaan kehitys ja hyödyt näkyviksi

Aiemman tutkimuksen valossa näyttää siltä, että perehdyttämistä ei yleisesti vielä seurata ja mitata tarpeeksi, vaikka mittaamisella pystytään näkemään perehdyttämisen ja sen kehittämisen vaikutukset. Saarisen väitöskirjassa on mitattu työntekijöiden tyytyväisyyttä, työn oppimisaikaa ja työn tehokkuuden kehittymistä. Saatujen tulosten perusteella perehdyttämistä kyettiin kehittämään ja muokkaamaan tarpeen mukaan.

– Tutkimus osoitti, että uudet työntekijät olivat kiinnostuneita seuraamaan omaa kehitystään ja että heidän motivaationsa ja sitoutumisensa työtä kohtaan kasvoi tutkimusjakson aikana. Lisäksi perehdyttäjätkin innostuivat kehittämään omaa rooliaan perehdyttäjinä. Mittareiden avulla on myös helppo osoittaa johdolle, mikä vaikutus tehdyillä toimenpiteillä on taloudellisesti, sanoo perjantaina 25. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Saarinen.

Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on a ja o

Saarinen kertoo kehittäneensä konstruktiivisella tutkimusotteella väitöskirjaansa varten kolme vuoden ajan kokonaisvaltaista perehdyttämismallia, joka on sovellettavissa monilla eri aloilla. Konstruktiivinen tutkimus kuuluu ”design science” -tutkimusperinteeseen, jonka tarkoituksena on tieteellisen tutkimuksen keinoin kehittää käytännön ratkaisuja organisaatioille.

– Käytämme kehiteltyä perehdyttämismallia aktiivisesti Danfossissa. Mallin kulmakiviä ovat muun muassa työntekijän saaminen tuntemaan itsensä tervetulleeksi työyhteisöön sekä työn perehdyttäminen sopivan kokoisina annoksina, jolloin kokoonpanotyössä tehtävät virheet vähenevät ja oppiminen tehostuu. Lisäksi mallissa työn merkitys tehdään näkyväksi ja perehdyttämisestä kerätään palautetta kaikilta osapuolilta. Selvää on, että perehdyttämistä kehitetään edelleen jatkossakin, sanoo Saarinen.

Perehdyttämisellä on iso merkitys sille, kuinka yritykset pärjäävät työmarkkinoilla. Kilpailu osaavista työntekijöistä käy koko ajan kovempana samalla, kun yritysten täytyy toimia joka hetki laadukkaasti ja tehokkaasti.

– Olen omassa työssäni Danfossissa nähnyt, että on yhä vaikeampaa löytää taajuusmuuttajien kokoonpanotehtäviin ihmisiä, joilla olisi aiempaa kokemusta, saati alan koulutusta. Olemme kuitenkin perehdyttämistä kehittämällä pystyneet kouluttamaan onnistuneesti uusia työntekijöitä entistä laajemmasta hakijoiden joukosta.  Vaikka meillä lähtötilanne perehdyttämisen suhteen oli jo melko hyvä, pystyimme silti perehdyttämistä kehittämällä vielä merkittävästi parantamaan työntekijöiden suoriutumista ja heidän työtyytyväisyyttään.

Väitöskirja

Saarinen, Heidi (2022). Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista – Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä. Acta Wasaensia 495. Väitöskirja. Vaasan yliopisto

Väitöskirja on luettavissa Vaasan yliopiston avoimesta julkaisuarkisto Osuvasta.

Väitöstilaisuus

KTM, HTM Heidi Saarisen väitöstutkimus “Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista – Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä” tarkastetaan perjantaina 25.11. klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 659774)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Satu Uusiautti (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Viitala.