Vaasan yliopiston laaja kampusremontti valmis – Tervahovi-rakennus uudistui opiskelun taloksi
Image
Vaasan yliopiston Tervahovi-rakennuksen uudistuksen valmistumisen myötä koko kampusremontti on tullut päätökseensä. Laajamittaisen remontin aikana on rakennettu kestävän kehityksen periaatteita noudattaen opiskelijoille ja henkilöstölle vetovoimaista kampusta, joka toimii avoimena kohtaamispaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille. Vanhaa on hyödynnetty aina, kun se on ollut mahdollista, ja sovitettu yhteen uuden kanssa. Tavoitteena on ollut luoda kestävä kampus, jossa tilaa käytetään monipuolisesti ja tehokkaasti.
– Sekä opiskelijat että henkilöstö pääsevät aloittamaan uuden lukuvuoden uusissa, tyylikkäissä ja moderneissa tiloissa Suomen kauneimmalla kampuksella. Yliopistollamme on todella tärkeä rooli Vaasan kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Tuomme omassa roolissamme luontevasti toimijoita yhteen, ja nyt kohtaamme uudessa, innostavassa ympäristössä. Vuokraamme myös tilojamme sidosryhmillemme erilaisiin tapahtumiin. Henkilöstön ja opiskelijoiden kuuntelu ja osallistuminen ovat olleet tärkeässä osassa kampushankkeen aikana. Heiltä saatuja tietoja ja palautteita on hyödynnetty laajasti suunnittelussa. Jatkamme tilojen käytön kehittämistä yhdessä siten, että tilat ovat meillä tehokkaasti käytössä ja palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla toimintaamme, sanoo yliopiston rehtori Minna Martikainen.
Arkkitehtitoimisto K2S:n arkkitehti Kimmo Lintulan mukaan kampus on uudistamisen jälkeen ehyt kokonaisuus, joka avautuu selkeästi meren rantaan ja jolla on ainutlaatuinen sijainti ja luonne. K2S vastasi hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta.
– Ulkotilat ja kampuksen uusi sydän, ravintola Mathilda, kytkevät kaikki rakennukset toisiinsa, ja sitä kautta syntyy sarja erilaisia paikkoja kohtaamiselle ja tekemiselle, aina pienistä yksityisistä sisätiloista yhteisiin avoimiin isoihin ulkotiloihin.
Image
– Lähtökohtana oli, että jatkossa jokainen pääsee kampuksella nauttimaan pitkistä näkymistä, hyvästä orientoitavuudesta, lähestyttävyydestä ja esteettömyydestä. Sen lisäksi tilojen pitää olla valmiita vastaamaan erilaisiin ennakoimattomiin haasteisiin, minkä vuoksi ratkaisujen tulee olla samanaikaisesti täsmällisiä mutta myös muunneltavissa. Osallistavien työpajojen pohjalta kehitimme ratkaisuksi vyöhykemallin. Rakennukset on jaettu toiminnallisiin vyöhykkeisiin, jotka ovat jaettavissa pienempiin hiljaisiin tiloihin, ja toisaalta avoimiin, yhdessä tekemisen tiloihin, jotka aukeavat kampuspihalle. Näin syntyy hierarkkinen mutta silti ihmisen kokoinen kokonaisuus, Lintula jatkaa.
Merellinen ympäristö korostuu entisestään
Kampushankkeen viimeisessä vaiheessa toteutettiin Tervahovin uudistaminen opiskelun taloksi, jonka tilat ovat muuntojoustavia ja monikäyttöisiä. Tervahoviin on tehty lisää opetustilaa ja olemassa olevia luokkia on kunnostettu. Pohjakerroksen ravintola Mathildaa on laajennettu. Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen ruokailu- ja oleskelutila yhdistää Tervahovin toimistorakennus Ankkuriin.
Image
Image
– Uskon, että Mathildasta tulee näyttävä ja uudenlainen kohtaamispaikka, puhutaan sitten ruokailusta, iltaelämästä, opiskelusta tai satunnaisista kohtaamisista. Mathilda, kampuksen uusi sydän, on myös elementti, joka avaa jatkossa Wolffintien maiseman aina merenrantaan saakka, Lintula kuvailee.
Image
Image
Image
Kampushankkeen ensimmäisessä vaiheessa aiemmin hallintorakennuksena pienine toimistohuoneineen toiminut Luotsi-rakennus remontointiin kokonaisuudessaan avaraksi julkiseksi tilaksi, jossa tiedekirjasto Tritonia avasi ovensa syyslukukauden 2022 alussa.
Image
Toisessa vaiheessa yliopiston entinen kirjastorakennus, nykyinen Ankkuri-rakennus, uudistettiin toimistorakennukseksi. Ankkuri muuntui henkilökunnan monitilatoimistoksi, jossa on erityyppistä työntekoa varten erilaisia tiloja. Myös aulassa sijaitsevaa kahvila Oskaria kehitettiin, ja rakennuksessa on tiloja myös opiskelijoiden käyttöön. Ankkurin remontti valmistui kesällä 2023.
Image
Paitsi yliopiston remontoituja rakennuksia myös koko kampusaluetta on tarkoitus jatkossa elävöittää taiteella. Vaasalainen varatuomari ja taiteen keräilijä Pekka Lind on lahjoittanut Vaasan yliopistolle yli 80 Suomen taidehistoriaan sijoittuvaa teosta mittavista kokoelmistaan. Lahjoituksen joukossa on 12 Nandor Mikolan eri vuosikymmeninä syntynyttä akvarellia. Teokset on sijoitettu Tervahovin uudistettuihin opiskelijatiloihin. Teosten merkityksen avaamiseksi on valmistunut taiteilijasta kertova video, jota on mahdollista katsoa yliopiston YouTube -kanavalla.
– Olen kiitollinen ja iloinen tästä lahjoituksesta. Haluamme kehittää kampusta hyvinvointia edistäväksi työ- ja opiskelupaikaksi, ja siinä taide on tärkeässä roolissa. Taiteen avulla kampus saa lämpöä ja kulttuurista syvyyttä, joka lisää opiskelijoiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä, rehtori Martikainen sanoo.
Allianssimalli lisää osapuolten yhteistoimintaa
Kampushanke toteutettiin allianssimallilla, joka perustuu yhteiseen sopimukseen hankkeen päätoimijoiden välillä sekä nojaa vahvasti yhdessä tekemiseen. Toimijat muodostivat yhdessä allianssin, joka vastasi koko hankkeen toteutuksesta yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Vaasan Merikampus -allianssin muodostivat Vaasan Merikampus Oy (omistajat Vaasan kaupunki ja Vaasan yliopisto), Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Granlund Pohjanmaa Oy, Ramboll Finland Oy ja PEAB Oy.
Pääurakoitsijana toimineelle Peab Oy:lle Vaasan Merikampus -allianssi on ollut tärkeä ja merkittävä hanke.
– On ollut hyvin palkitsevaa ja toimintaamme kehittävää olla mukana toteuttamassa Vaasan yliopiston kampuskehityshanketta allianssimallilla. Huomioiden hankkeen monivaiheisuus ja tarve hallita laajaa kokonaisuutta korkeine tavoitteineen muuttuvassa maailmassa on allianssi näyttäytynyt erinomaisena hankemallina. Allianssi urakkamuotona on kaiken kaikkiaan kiinnostava ja lisäksi osapuolten yhteistoimintaa lisäävä malli. Yhteistyö Merikampus-allianssin osapuolten kesken on toiminut hienosti, ja kiitos kuuluu kaikille projektiin työpanoksensa antaneille, toteaa hankekehityspäällikkö Minna Nygård.
Merikampuksen rakennesuunnittelu sisälsi sekä uudis- että korjausrakennesuunnittelua. Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll.
– Kaiken rakennesuunnittelun lähtökohtana oli rakenteiden turvallisuus ja pitkäikäisyys unohtamatta arkkitehtuurista ilmettä. Mathildan teräsrungon kaarevat muodot ja lasiseinärakenteet olivat suunnittelun näkökulmasta haastavia, mutta lopputulos sointuu kokonaisuuteen luontevasti. Runko suunniteltiin taloudelliseksi ja pitkäikäiseksi turvallisuudesta tai arkkitehtuurista tinkimättä. Korjausrakennesuunnittelussa olevien rakenteiden säilyttäminen ja vanhan kunnioittaminen pyrittiin huomioimaan muutoksissa ja toimenpiteissä, kertoo rakennesuunnittelun projektipäällikkönä toiminut Kalle Riihimäki.
Granlund toimi hankkeessa energiakonsulttina ja talotekniikkasuunnittelijana (LVI-suunnittelu, sähkösuunnittelu, tele- ja turvasuunnittelu, sprinklersuunnittelu ja rakennusautomaatiosuunnittelu).
– Meistä oli hienoa olla mukana tekemässä opiskelijoille ja henkilökunnalle mahdollisimman mukavaa, terveellistä ja teknisesti toimivaa kampusta. Näihin tavoitteisin päästään toimivalla talotekniikalla, sanoo Granlund Pohjanmaan aluetoimiston johtaja Pekka Pajuniemi.
Granlundin keskeisiä tavoitteita hankkeessa olivat esimerkiksi hyvä sisäilman laatu, viihtyisämmät olosuhteet myös helteillä, nykypäivän ja tulevaisuuden työskentelyn edellyttämät ICT-järjestelmät, paloturvallisuus ja automaattisesti toimiva talotekniikka, jota tarvitsee säätää manuaalisesti mahdollisimman vähän. Kampuksen uusi energiajärjestelmä on erittäin ympäristöystävällinen.
Mitä mieltä olit jutusta?