Väitös: Hyvän virkamiestoiminnan raaka-aineet – ja miten niissä voi epäonnistua?

– Rooli- ja arvoristiriidat, epäselvät valta-vastuukysymykset, monimutkaistunut valtionhallinnon toimintaympäristö, poliittinen vaikuttaminen sekä normeihin liittyvät monitulkintaisuudet ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka virkamiehet mainitsevat hyvää virkamiestoimintaa heikentävinä tekijöinä, sanoo Vaasan yliopistossa 18. helmikuuta väittelevä Viklund.

Viklundin väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin hyvää virkamiestoimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä huonoa virkamiestoimintaa integriteetin näkökulmasta.

Integriteetti on hyvää, oikeaa ja sopivaa

Integriteetti on monitulkintainen käsite, jota käytetään yleensä määrittelemättä tarkemmin, mitä sillä tarkoitetaan. Integriteetin tarkoitteissa havaittiin neljä lähestymistapaa: integriteetti yksilön hyveinä ja luonteenpiirteinä, integriteetti arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisena toimintana, integriteetti sanojen ja tekojen johdonmukaisuutena sekä integriteetti yksilön eheytenä ja kokonaisuutena.

Integriteettiä voidaan lähestyä yksilön lisäksi myös kulttuurin, organisaation, ammatin tai prosessin näkökulmista.

Viklundin mukaan integriteetin tunnistettiin kuitenkin sisältävän lähtökohtaisesti aina jotain hyvää, oikeaa tai sopivaa. Tämän vuoksi tutkimuksen aineiston keruussa integriteetin lähikäsitteenä käytettiin käsitettä hyvä, oikea tai sopiva virkamiestoiminta.

Hyvän virkamiehen reseptiin kuuluu halu toimia yleisen edun mukaisesti

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella syntyi tulkinta hyvästä virkamiestoiminnasta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä.

Viklund sanoo, että hyvän virkamiestoiminnan tulkinta sisältää useita näkökulmia virkamiehen osaamisesta, käyttäytymisestä, toimintatavoista, elämäntavoista sekä halusta kehittyä. Keskeistä on myös virkamiehen halu toimia virkamiehenä yleisen edun mukaisesti. Se, mitä yleisellä edulla kuitenkin tarkoitettiin, vaihteli kuitenkin paljon.

Hyvää virkamiestoimintaa edistävät ja heikentävät tekijät liittyivät yksilöön, organisaatioon sekä johtamiseen. Esimerkiksi itsensä johtamisen taidot ja virkamiehen osaaminen, hyvää toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri sekä kokonaisuuksia hallitseva ja läsnä oleva johtaminen koettiin hyvää toimintaa edistäviksi tekijöiksi.

Huono virkamies käyttäytyy epäasiallisesti ja ajaa omaa etuaan

Vastaavasti virkamiehen tunteiden hallinnan haasteet ja huono asenne, poliittinen vaikuttaminen, epäselvät organisatoriset rakenteet ja tulosohjaus sekä osaamaton johtaminen mainittiin hyvää toimintaa heikentävinä tekijöinä.

Huono virkamiestoiminta eli integriteetin loukkaaminen voi Viklundin tutkimuksen tulosten mukaan olla joko tahallista tai tahatonta. Sen muotoina olivat muun muassa oman edun tavoittelu, virkatehtävien huono hoitaminen sekä epäasiallinen käytös.

Organisaatio mahdollistaa ja varmistaa

Se, että virkamies haluaa toimia oikein, ei aina välttämättä riitä. Muun muassa organisaation rakenteilla, prosesseilla, tehtäväkuvilla, normeilla ja mittareilla on merkitystä hyvän toiminnan mahdollistajina – tai varmistajina.

Tasapaino sääntö- ja arvopohjaisten, hyvää toimintaa edistävien työkalujen käytössä voi olla avain hyvän toiminnan valtakuntaan.

– Tarvitaan siis normeja ja ohjeita, mutta myös arvo- ja etiikkakeskusteluja sekä aikaa yhteiseen pohdintaan ja yhteisen ymmärryksen etsimiseen hyvään toimintaan ja käyttäytymiseen liittyvistä kysymyksistä, sanoo Viklund.

Hyvää toimintaa tukevia organisaatiokulttuurin piirteitä ovat tutkimuksen mukaan yhteinen arvopohja, yhteinen vastuunkanto, psykologinen turvallisuus, luottamus, avoin keskustelu sekä epäkohtiin puuttuminen.

Esimerkillä johtaminen, kokonaisuuksien hallinta sekä tunnesäätelytaidot nousivat esiin tärkeinä, hyvään toimintaan vaikuttavina esihenkilön ja johdon edustajan piirteinä.

Arjen todellisuus haastaa virkamiehen toimintaa

”Kun tietojärjestelmät ja puhelin tökkivät koko ajan, yritä siinä sitten vielä ajatella eettisesti."

Tämä tutkimusaineistoon kuuluva virkamiehen kommentti ilmentää Viklundin mukaan hyvin sitä arkista todellisuutta ja ”tuskaa”, joka voi vaikuttaa virkamiehen mahdollisuuksiin toimia työssään niin hyvin kuin hän haluaisi.

– Hyvää virkamiestoimintaa heikentävät tekijät ovat hyvin yksilöllisiä vaihdellen laajoista poliittisista, rakenteellisista tai valta-vastuusuhteisiin liittyvistä kysymyksiä aina toimimattomiin tietojärjestelmiin tai kollegan tunnesäätelyyn liittyviin ongelmiin. Jotkut hyvää toimintaa hankaloittavat asiat voivat aiheuttaa ”vain” tehottomuutta tai harmaita hiuksia, jotkut taas voivat johtaa jopa virkamiehen oikeusturvan heikkenemiseen, muistuttaa Viklund.

Tutkimuksen aineisto on koottu 2018–2019 sisäasianhallinnon virkamiehiltä. Tutkimuksen kohdeorganisaatiot olivat sisäministeriö, Hätäkeskuslaitos, Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto sekä Pelastusopisto. Aineisto kerättiin käyttämällä kahta menetelmää, virkamiesten anonyymejä kertomuksia sekä teemahaastatteluja.

Väitöskirja

Viklund, Pia (2022) Monitulkintainen integriteetti: sisäasiainhallinnossa työskentelevien näkemyksiä hyvästä julkisesta toiminnasta. Acta Wasaensia 481. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-011-5

Väitöstilaisuus

HTM Pia Viklundin väitöstutkimus “Monitulkintainen integriteetti : sisäasiainhallinnossa työskentelevien näkemyksiä hyvästä julkisesta toiminnasta” tarkastetaan perjantaina 18.2.2022 klo 12 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/68553177453?pwd=b05RcXhaRStCR0p3MDFSVk5HdzNVUT09
Password: 869783

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Elias Pekkola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Esa Hyyryläinen.

Lisätiedot

Pia Viklund, 040 933 8668, viklund.pia (@) gmail.com tai pia.viklund (@) jamk.fi

Pia Viklund on kotoisin Kuopiosta. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion klassillisesta lukiosta vuonna 1986 ja valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 1992. Hän on työurallaan ollut ABB:n palveluksessa erilaisissa HR- ja viestintätehtävissä Vaasassa ja Zürichissä Sveitsissä, toiminut Savonia ammattikorkeakoulun projektisuunnittelijana, Ponssen henkilöstöpäällikkönä, henkilöstön kehittämispäällikkönä ASSA Abloylla, henkilöstöjohtajana Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksessa ja hallintojohtajana Pelastusopistossa. Nykyään hän toimii johtamisen lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.