Väitös: Johtajuuteen kasvamisen tarinalla on kulttuuriset juuret – löytyvät suomalaisjohtajien puheista sekä Väinö Linnan merkkiteoksista

FM Krista Anttilan Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan johtajuuteen kasvamista narratiivisena ja kulttuurisena ilmiönä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että yksilön kertomaa kasvutarinaa kannattelevat suomalaisesta kulttuurista peräisin olevat vakiintuneet tarinalliset ainekset. Näistä elementeistä ja ulottuvuuksista koostuvasta ideaalityyppisestä tarinasta Anttila käyttää nimitystä illustroiva sisäinen tarina.

– Haastatteluissa jokainen johtaja kertoi oman kasvutarinansa. Nämä tarinat olivat luonnollisestikin kaikilla yksilöllisiä, mutta niissä pystyi silti tunnistamaan myös tarinoita yhdistäviä, toistuvia elementtejä. Näiden elementtien juuret ovat syvällä kulttuurihistoriallisessa perinnössämme, sanoo 1. kesäkuuta väittelevä Anttila.

Anttila haastatteli tutkimusta varten kahtatoista eri toimialoilta tulevaa johtajaa kasvumatkasta johtajuuteen. Näitä tarinoita peilattiin Väinö Linnan kahden, kulttuurihistoriallisesti merkittävän teoksen kasvutarinoihin. Linnan teoksista tällaisina peilauspintoina toimivat Tuntematon sotilas ja Täällä pohjantähden alla -trilogian kolmas osa. Haastatteluista ja kirjallisuudesta paikannettiin yhteisiä, elämään, kasvuun ja johtajuuteen liittyviä elementtejä.

Miner ja settler – kaksi erilaista johtajuuteen kasvamisen tarinaa

– Pelkistin haastatteluista ja romaaneista löytyneistä aineksista ideaalityyppiset johtajuuteen kasvamisen tarinat. Ne eivät ole joko-tai-tarinoita, vaan pikemminkin kaksi erilaista tarinallisten ulottuvuuksien ja elementtien tiivistymää, joiden varassa haastateltavien kuvauksia omista kasvutarinoistaan pystyi jäsentämään ja joille löytyi yhtymäkohdat Linnan tarinoista, kertoo Anttila.

– Minerin kasvutarinassa on samoja elementtejä kuin Tuntemattoman sotilaan Jorma Kariluodossa. Linnan luoma hahmo johtaa näkyvästi ja edestä, mutta kasvaa johtajaksi vasta syvenevän kokemuksen ja tiedostamisen myötä. Haastateltavat kertovatkin kasvustaan: ”Itsetuntemus on johtajalle tärkeimpiä asioita”. Miner-tarinassa johtaja porautuu omaan sisäiseen maailmaansa, ja siihen viittaa nimi Miner eli kaivosmies.

Anttilan mukaan Settlerin eli uudisraivaajan kasvupolulla taas korostuu tekemisen ja muiden ihmisten merkitys. Haastatellut johtajat viittaavat esimerkiksi matkan varrella saamaansa kannustukseen: ”Oli jotenkin aivan käsittämättömän hienoa, että hän uskoi minuun.” Linnan luoma hahmo Vilho Koskela ilmentää Settleriä. Hän on kädet savessa -johtaja, joka on läsnä ja johtaa joukkoja keskeltä.

Narratiivisuus – kiinnostava tulokulma johtajuuteen

Anttila hahmottelee tutkimuksessaan tavanomaisten johtajuuskäsitysten ja puhetapojen rinnalle tuoreempia tapoja kertoa johtajuudesta ja siihen kasvamisesta.

– Halusin tutkimukseni avulla tehdä näkyväksi kulttuurisia käsityksiä johtajuudesta ja siihen kasvamisesta. Toivon, että väitöskirjani innostaa meitä paitsi arvostamaan näitä käsityksiä myös laajentamaan ja rikastamaan niitä, Anttila sanoo.

Krista Anttilan mukaan tutkimuksessa hahmoteltuja narratiiveja voidaan hyödyntää johtajuuden kehittämisessä kuten esimerkiksi johdon coachingissa tai työnohjauksessa.

Väitöskirja

Anttila, Krista (2021) Leader Development as a Cultural and Narrative Phenomenon. Acta Wasaensia 461. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-956-3

Väitöstilaisuus

FM Krista Anttilan johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Leader Development as a Cultural and Narrative Phenomenon” tarkastetaan tiistaina 1.6.2021 klo 12.15 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta:   
https://uwasa.zoom.us/j/64963033427?pwd=R0xXUUp1SlA0MkN2cDhrczVVQkd3QT09
Password: 733768

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Alf Rehn (University of Southern Denmark) ja kustoksena professori Riitta Viitala.

Lisätiedot

Krista Anttila, sähköposti: a70834 (@) student.uwasa.fi

Krista Anttila on kirjoittanut ylioppilaaksi Kurikan lukiosta ja valmistunut filosofian maisteriksi (englannin kieli) Vaasan yliopistosta.