Väitös: Strateginen oppiminen tuo yrityksille kilpailuetua
Kauppatieteen maisteri Charlotta Sirénin johtamisen alan väitöskirja osoittaa, että oppivat organisaatiot menestyvät parhaiten. Yritykset, jotka rakentavat ja hyödyntävät strategista oppimiskyvykkyyttä, saavuttavat kilpailuetua suhteessa niihin, jotka toteuttavat suunniteltua strategiaa ilman jatkuvaa oppimista.
– Strategisella oppimisella tarkoitetaan yrityksen kykyä havainnoida jatkuvasti ympäristöään, tunnistaa sieltä uutta tärkeätä tietoa, käsitellä sitä ja muuttaa strategiaansa sen mukaisesti. Kyseessä on siis uuden tiedon luonnin, tehokkaan jakamisen ja tulkinnan sekä sujuvan käyttöönoton prosessi, Sirén selittää.
Strategisella oppimisella on erityisen tärkeä rooli yrityksissä, jotka tukeutuvat strategiseen suunnitteluun, mutta jättävät tilaa oppimiselle.
– Strateginen oppiminen mahdollistaa suunnitellun strategian jatkuvan päivittämisen ympäristön muutoksiin sopivaksi. Se toimii ikään kuin oppimisfoorumina, jossa opitaan ja luodaan tulevaisuuden strategisia linjauksia aina sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan. Strategisesti oppivalle organisaatiolle strategia ei siis merkitse kiveen hakattua päätöstä vaan ennemminkin yhdessä muokattavaa ja jatkuvasti opittavaa toimintaa ja keinoja, Sirén kertoo.
Menestys sokeuttaa
Sirén tutki väitöskirjassaan suomalaisten IT-yritysten onnistuneita oppimisprosesseja sekä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.
– Yrityksen johdon tulee ottaa huomioon yrityksen ikä ja koko, jotka saattavat aiheuttaa muutosjäykkyyttä eli vastarintaa uudistumiselle. Tulosten valossa strateginen oppiminen parantaa etenkin vanhempien ja kookkaampien IT-yritysten suorituskykyä.
Strategisen oppimisen avulla voidaan välttää menestyksen aiheuttama sokaistuminen muutostarpeelle.
– Ensiarvoisen tärkeää muutosjäykkyydestä kärsivissä yrityksissä on johdon rooli kannustaa ja luoda puitteita koko organisaation läpäisevälle oppimisprosessille. Menestys sokeuttaa herkästi ympäristössä tapahtuvilta muutoksilta. Ajatellaan, että ei meidän tarvitse muuttua koska olemme jo niin hyviä. Tämä voi kuitenkin äkkiä kostautua, huomauttaa Sirén.
Epäonnistumisista oppiminen
Tutkimuksessa esitellään lupaavien suomalaisten ohjelmistoalan yritysten parhaita käytäntöjä strategiseen oppimiseen. Sirénin mukaan yritysten tulisi panostaa organisaatiokulttuuriin, jossa on turvallista puhua myös epäonnistumisista.
– Koska strategisen oppimisen tarkoituksena on valjastaa koko yrityksen henkilökunta havainnoimaan heikkoja signaaleja markkinoilta ja keräämään uutta tietoa, on tärkeää että organisaation kulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja nopeaa tiedonkulkua. Kun tehdään päätöksiä nopeasti, tehdään toisinaan myös virheitä. Tärkeää on, että näistä opitaan ja että ne käsitellään avoimesti.
Työn organisointi pieniin yrittäjämäisesti toimiviin tiimeihin voi olla yksi avain nopeaan oppimiseen. Matalan organisaatioranteen hyvä puoli on se, että tiedon ei tarvitse ylittää montaa porrasta, jolloin sen levittäminen ja käyttöönotto nopeutuu.
– IT-alalla yksi suurimmista haasteista on uusien mahdollisuuksien tunnistaminen samanaikaisesti, kun yritys tähtää nykyisten mahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan oppimista, sanoo Sirén.
Sirén kehittää tutkimuksessaan sekä strategiatutkijoille että yritysjohdolle työkalun strategisen oppimisen arviointiin ja johtamiseen. Strategisen oppimisen työkalu on mittaristo, joka koostuu neljästä oppimisen alaprosessista, joita ovat strategisen tiedon luonti, tulkinta, jakaminen sekä uuden tiedon käyttöönotto.
Väitöstiedot
KTM Charlotta Sirénin johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus "Strategic Learning: A Route to Competitive Advantage?" tarkastetaan perjantaina 2.5.2014 klo 12 Kurtén-auditoriossa (C302). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Matthias Fink (Johannes Kepler University Linz, Itävalta) ja kustoksena professori Marko Kohtamäki.
Mitä mieltä olit jutusta?