Virpi Jupon väitös 11.2: Rehtorit yliopistouudistuksen muutoksen johtajina

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Seppo Hölttä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Salminen.

Rehtorit yliopistouudistuksen muutoksen johtajina

HTL Virpi Jupon julkisjohtamisen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan muutoksen johtamista suomalaisissa yliopistoissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan millainen organisaatiomuutos on suomalainen yliopistouudistus ja millaiselta näyttää muutoksen johtaminen, sen rajoitteet, mahdollisuudet ja tavat yliopistouudistuksessa yliopistojen rehtoreiden näkökulmasta.

Vuoden 2010 alusta voimaan tullut yliopistolaki muutti yliopistot itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi. Suomalaiset yliopistot ovat aiemmin olleet valtionyliopistoja, jotka taloudellisesti ja poliittisesti ovat olleet vahvasti valtiovallan ohjauksessa. Uudistus vaikutti yliopistojen taloudelliseen asemaan, hallintoon ja johtamiseen sekä päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmiin.

Yliopistouudistus oli myös rehtoreiden taidonnäyte

Yliopistouudistuksen taustalla olivat kansainvälisen toimintaympäristön muutokset. Taloudellisen aseman muutos toimi yhtenä tärkeänä motiivina.

Kyseessä oli ainutkertainen ja ainutlaatuinen uudistus, jossa mukana oli useita toimijoita ja erilaisia toiveita. Yliopiston sisäisten tekijöiden vaikutus näkyi vahvasti, koska uudistus kosketti kaikkia yliopiston toimijoita.

Henkilöstön muutosvastarinta ilmeni epävarmuutena tulevaisuudesta. Myös rehtorit kokivat toimivansa epätäydellisen tiedon varassa.

– Rehtoreiden mielestä keskeistä oli henkilöstön mukaan ottaminen suunnitteluun ja muutoksesta tiedottaminen. Tärkeänä nähtiin myös kommunikointi sidosryhmien kanssa muutoksen tavoitteista ja tulevaisuudesta. Rehtorit painottivat henkilöstön sitouttamista muutokseen, muutoksesta visiointia ja yhteisöllisyyden korostamista, Juppo kertoo tutkimuksen tuloksista.

Muutoksen johtaminen vaatii visioita ja esimerkillisyyttä

Organisaation muutos on tavallisuudesta poikkeava tilanne, joka vaatii muutoksen johtajalta paljon.

Juppo kuvailee muutoksen johtajan ideaalikuvaa seuraavasti:

– Muutoksen johtaja toimii itse esimerkkinä ja hänellä on kyky visioida ja muodostaa muutossuunnitelmia. Hän myös viestii niistä tehokkaasti. Tärkeää on myös innostaa ja kannustaa henkilöstö mukaan muutokseen.

– Muutoksen johtamisessa viestinnän ja kommunikoinnin merkitys etenkin muutoksen perustelemisen ja hyväksymisen kannalta on oleellista.

Tutkimuksen mukaan menestyksellinen muutoksen johtaminen koostuu useista toimenpiteistä. Muutosta toteuttamaan muodostetaan tarpeeksi vahva ja toimintakykyinen tiimi. Johdon tehtävänä on luoda viestittävä ja yhteinen visio ja tuoda reilusti esiin muutoksen syyt ja perustelut. Henkilöstö sitoutetaan muutokseen korostamalla yhteisöllisyyttä. Muutoksesta viestitään ja tiedotetaan jatkuvasti. Muutos johdetaan päämäärätietoisesti kohti tavoiteltavaa tilaa, samalla kuitenkin hyväksytään tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. Organisaatiossa tulee varautua myös muutosvastarintaan.

Tutkimusta varten haastateltiin seitsemäntoista yliopiston rehtoria. Haastatteluaineistoa täydennettiin yliopistouudistusta koskevalla dokumenttiaineistolla.

Julkaisun tilaus ja pdf