Virus ja verotulot – vaikea yhtälö

– Koronaepidemia iskee julkiseen talouteen, tulot ehtyvät ja menot kasvavat voimakkaasti. Samaan aikaan, kun talouden pyörät eivät pyöri, on tavattoman suuri tarve julkiselle tuelle. Tilanne on tietenkin se, että kriisi on pakko hoitaa. Rahaa käytetään rajatusti, mutta valtio, joka on jo velkaantunut, velkaantuu entisestään. Verotuksen näkökulmasta tämä on ankea asetelma, Lindgren sanoo.

Heti kun pandemia ja akuutti kriisi on saatu hallintaan, suunnan täytyykin Lindgrenin mukaan olla, että velkaantumista lähdetään suitsimaan pitkäjänteisesti. Muuten velka ei katoa mihinkään.

– Näen, että valtion velka on siirrettyä verotusta. Jos me emme sitä maksa, sen maksavat tulevat sukupolvet verotuksessaan.

Kriisitilanne luo toki lisää ymmärrystä sille, että veroja tarvitaan ja niistä myös hyödytään.

– Kriisitietoisuus tukee veronmaksumyönteisyyttä, joka on Suomessa tunnetusti korkea. Mutta voidaanko veroastetta enää nostaa?  Jos verorasitusta lisätään, mihin veroihin ja miten korotus kohdistuu? Tämä on herkkä poliittinen asia.

Muuttuuko Suomen verotusvalta?

Samaan aikaan kun koronakriisi vähentää verotuloja, uhkaavat Suomea myös mahdolliset muutokset verotulojen kansainvälisessä jaossa.

– Digitalisaatio voi muuttaa verotulojen jakoperusteita jatkossa, sanoo Lindgren.

Digitalisaatio on luonut tilanteen, jossa yritykset eivät aina sijaitse fyysisesti maassa, jossa niiden myymien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kulutus muodostaa osan niiden liikevaihdosta. Lisäksi kuluttajan toimien ja kuluttajasta kerätyn datan ajatellaan muodostavan arvoa, jonka perusteella verotusoikeutta haluttaisiin kohdistaa myös kulutusmaahan.

OECD onkin ehdottanut, että verotusoikeutta siirrettäisiin digitaalisissa palveluissa ja kuluttajille suunnatuissa digituotteissa maihin, joissa yrityksellä on käyttäjiä tai myyntiä. Eli toisin sanoen Googlea, Netflixia, Facebookia ja vaikkapa peliyhtiöitä verotettaisiin myös siellä, missä palveluita käytetään.

– Kokonaisvaikutuksia on mahdoton sanoa. On myös vaikea vetää rajaa sille, mikä on digituote. OECD:n vero-osaston apulaisjohtaja on arvioinut, että Suomi voisi olla voittaja, mutta kovin moni muu ennustaa, että olemme ilman muuta häviäjiä.

Uusi kansainvälinen verosääntely voisi tarkoittaa sitä, että suuret maat, joissa on paljon kuluttajia, hyötyisivät, kun taas pienet maat olisivat häviäjän roolissa. Lindgren muistuttaa, että mediatietojen mukaan esimerkiksi Supercellin talousyksikön johtaja Heikki Puomila on arvioinut, että tarvittaisiin noin kolmetoista Googlea, että saataisiin Supercellin nykyisin Suomeen maksamien verojen määrä muutoksen jälkeen Suomeen jatkossakin.

Lindgrenin mukaan myös alustatalous tuottaa harmaita hiuksia eri maiden verohallinnoille. AirBnB, Uber eivät sijaitse Suomessa, joten Suomen Verohallinnon tiedonsaanti on pyritty varmistamaan lainsäädäntömuutoksin. Esimerkiksi vuokratulon saajalla on jo ennestään velvollisuus ilmoittaa samansa tulo verotuksessaan.

Yritysverotuksen professori Juha Lindgren on kirjoittanut koronakriisistä ja verotuloista sekä kansainvälisen verotuksen muutoksesta myös uusimman Verotus-lehden 2/2020 pääkirjoituksessa: Päätoimittajan pöydältä

Lisätiedot

Juha Lindgren, professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8686, juha.lindgren (@) uwasa.fi