Vox cordis: Rahan tutkiminen palkitsee

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius sanoo, että osakemarkkinat ja sijoittaminen ovat kiinnostaneet häntä pikkupojasta lähtien. Kauppatieteet olivat siten itsestään selvä valinta, kun vaasalaisnuorukainen pohti 1980-luvun alussa uravaihtoehtojaan.

– Vaasan yliopistoon päästyäni tiesin heti, mitä haluan opiskella. Kvantitatiivinen yritysanalyysi oli tuolloin laskentatoimen ja rahoituksen laitoksen erityisohjelma, joka oli muita ohjelmia matemaattisempi. Se sopi minulle parhaiten, Rothovius muistelee.

Kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen Rothovius jatkoi opintojaan Vaasassa ensin lisensiaatiksi ja sitten tohtoriksi. Väitöskirjan hän teki vuonna 2003 osakeanalyytikkojen ennusteista.

Raha kiinnostava tutkimuskohde

Laskentatoimen ja rahoituksen professorina Rothovius on toiminut vuodesta 1998 lähtien ensin viranhoitajana ja myöhemmin väittelyn jälkeen virkaan nimitettynä.

– Raha ja rahoitus ovat erittäin kiinnostavia tutkimuskohteita. Minua on kiinnostanut aina, miten rahalla mitataan eri asioita ja miten raha vaikuttaa yhteiskunnan eri toimintoihin.

Rahoitukseen liittyvät oleellisesti yritykset. Rothoviuksen mielestä on kiehtovaa tutkia ja pohtia, millaisia strategioita yritykset omaksuvat, miten ne onnistuvat strategioissaan ja mitkä asiat vaikuttavat yritysten arvoon.

– Rahoituksen ja yritysmaailman muodostama kokonaisuus on valtavan monimutkainen ja jatkuvassa muutoksessa. Kiinnostus pysyy taatusti yllä, kun koko ajan tulee vastaan uusia asioita. Jatkuvasti oppii jotakin uutta.

Teorioista hyötyä omassa sijoittamisessa

Rothovius sanoo, että rahoituksen teorioista on ollut paljon hyötyä myös omassa sijoitustoiminnassa. Esimerkiksi viime vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon saaneen Richard H. Thalerin ajatuksiin perehtymällä kuka tahansa piensijoittaja voi Rothoviuksen mukaan tulla entistä paremmaksi sijoittajaksi.

Thaler on tutkinut rahankäyttöä käyttäytymistieteen näkökulmasta ja tullut siihen johtopäätökseen, että ihmiset eivät toimi aina rationaalisesti tehdessään taloudellisia päätöksiä.

Esimerkiksi yksittäisten pörssiyritysten kohdalla sijoittajat saattavat käyttäytyä eri tavalla kuin osakkeen todellinen arvo edellyttäisi.

– Sijoittajien reagointi voi johtaa osakkeen alihinnoitteluun, mikä tarjoaa osto- paikkoja valppaalle sijoittajalle.

Rothovius ostaa omaan salkkuunsa osakkeita, joille voi odottaa hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä.

– Ennen tuli spekuloitua myös lyhyemmällä tähtäimellä, mutta sittemmin olen siirtynyt yhä enemmän niin sanottuja laatuyhtiöitä suosivaksi pitkän tähtäimen sijoittajaksi.

Julkinen keskustelu kuuluu professorin työhön

Rothovius on toiminut kymmenen vuotta Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajana. Luottamustoimen hoitaminen vie aikaa, mutta toiminta osakesäästämistä edistävässä järjestössä on hänestä kiinnostavaa ja mielekästä.

– Mielestäni järjestöllä on tärkeä tehtävä siinä, että viestiä sijoittamisen merkityksestä saadaan levitettyä.

Tekemistä riittää, sillä suomalaiset ymmärtävät Rothoviuksen mielestä edelleen varsin huonosti osakesäästämisen etuja. Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset tuottavat selvästi paremmin kuin muut kohteet – puhumattakaan nollakorkoisella pankkitilillä makaavista rahoista.

– Osakesijoittamisessa olemme vielä valovuoden jäljessä vaikkapa Ruotsista.

Rothovius on mediassa kysytty asiantuntija sijoittamiseen ja yritysten rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkijana hänestä on luontevaa osallistua julkiseen keskusteluun.

– Onhan se yksi yliopiston professoreille antamista tehtävistä. Opetuksen ja tutkimuksen ohella meillä on velvollisuus olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan kehitykseen.

Rothoviuksen mukaan julkisuudessa esiintymiseen liittyy myös nurjia puolia, tosin lieviä sellaisia.

– Toimittajat saattavat soittaa melkein mihin vuorokauden aikaan tahansa ja kysyä kommentteja. Ja välillä haastatteluista ja mielipidekirjoituksista tulee asiatonta palautetta. Se kuuluu kuitenkin kuvioon. En jaksa ottaa tällaisesta hirveästi nokkiini.

Teksti: Matti Remes
Kuvitus: Ronja Karvinen

Teksti on julkaistu Vaasan yliopistolehti Vox cordisissa 1/2018