Yliopisto SuomiAreenassa: puhetta alueellisista osaamiskeskittymistä ja kansainvälisten osaajien merkityksestä

Alueellisista osaamiskeskittymistä sekä yliopistokaupunkien ja kansainvälisten osaajien merkityksestä keskustelivat Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen, aluekehityksen asiantuntija, MDI, Timo Aro, Freyr Battery Finland Oy:n toimitusjohtaja Tor Stendahl sekä europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Keskustelua yleisölle moderoi Anna Ståhle.

Tilaisuudessa käytiin läpi myös Vaasan yliopiston tuoreen kyselytutkimuksen tuloksia, jonka toteutti Pohjoisranta BCW. Tutkimuksessa selvitettiin pk-yrittäjien näkemyksiä ja asenteita kansainvälisen työvoiman rekrytoinneista sekä niihin liittyvistä ongelmista ja tarpeista.

Elinvoimaa alueellisista keskuksista

Väestön ikääntyminen ja väheneminen on tosiasia, joka asettaa meille suuren tarpeen houkutella kansainvälisiä osaajia kouluttautumaan ja työskentelemään Suomeen. Osaajapula on koko Euroopan yhteinen asia ja kilpailu osaajista on kovaa.

Alueelliset keskukset ovat avainasemassa, mutta miksi väestö ylipäätään keskittyy tietyille alueille? Timo Aro kiteyttää, että kaupunkikeskuksissa on vetovoimaisuustekijöitä, kuten osaamista, koulutusta ja sivistystä. Se houkuttelee lisää osaajia, yrityksiä ja investointeja, ja näin positiivisen kasvun kehä on valmis.

Vaasan yliopiston kyselytutkimuksen tulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa kokee yliopistokaupungit tärkeiksi toimijoiksi paitsi alueellisen elinvoiman, mutta myös kansainvälisten osaajien löytämisen kannalta.

– Yliopistoilla ja alueellisilla osaamiskeskittymillä on elintärkeä rooli. Ilman osaajia, tutkimusta ja kehitystä sekä riittävää tarjontaa, meillä ei ole hyvinvointivaltiota. Mitä useammalla alueella näitä keskittymiä on, sitä paremmin koko Suomi voi, Minna Martikainen sanoo.

Yritysnäkökulmaa keskusteluun toi Tor Stendahl. Hän painottaa, että kasvukeskuksiin on helpompi saada houkuteltua osaajia.

– On hyvä muistaa, että yksi kansainvälinen osaaja tuo yleensä mukanaan myös puolison ja perheenjäseniä, joille on helpompi löytää töitä ja koulutusta osaamiskeskittymästä. Lisäksi Vaasasta löytyy jo entuudestaan vahvat yhteistyömallit energiaklusterin yritysten ja yliopiston ja muiden korkeakoulujen välillä. Se on tärkeä tekijä yrityksille, jotka pohtivat investoivansa alueelle, Stendahl sanoo.

Suomi tarvitsee pitovoimaa

Kyselytutkimus osoittaa 62 prosenttia pk-yrittäjistä olevan sitä mieltä, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa ja lähes puolet kokee kotimaisen työvoiman puutteen merkittävimmäksi kansainväliseen rekrytointiin kannustavaksi tekijäksi.

Image

Keskustelussa todettiin, että Suomi on vetovoimainen maa, mutta kansainväliset osaajat täytyy saada houkuteltua kiinnittymään paikalliseen yhteisöön kouluttautumisen jälkeen. Tässä korkeakouluilla, yrityksillä ja kaupungeilla on tärkeä rooli.

– Vaasassa on houkutteleva yritysklusteri, globaaleja pörssiyrityksiä sekä kuusi korkeakoulua. Meidän vastuu on tarkastella, että osaamista kertyy, muuntuu ja sitä ennakoidaan. Iteroiva kehitysprosessi on kilpailukyvyn tae, Martikainen sanoo.

Timo Aro ei Vaasan tapauksessa lähtisi tuijottamaan niinkään väestökehitysennusteita, vaan keskittyisi alueen pitovoimaan.

– Vaasan kannalta avaintekijä on se, miten Vaasa pystyy parantamaan pitovoimaansa entisestään. On tärkeää miettiä, miten valmistuneet opiskelijat saadaan jäämään alueelle, Aro sanoo.

Integroinnin täytyy tapahtua aikaisessa vaiheessa

Mistä osaava työvoima sitten löytyy? Martikainen muistuttaa, että vaikka Suomesta löytyy vielä tällä hetkellä kouluttautuneita osaajia, on kansainvälisiä osaajia lisättävä merkittävästi, jotta olemme elinvoimaisia tulevaisuudessa.

Image

21 prosenttia Vaasan yliopiston kyselyyn vastanneista kertoo kaipaavansa lisää yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä kansainvälisen työvoiman löytämiseksi. Osaajien löytämiseksi ja kiinnittämiseksi tarvitaan Martikaisen mukaan niin sanottua ”yritysintegroitua” koulutusta. Vaasan yliopisto tekee paljon yhteistyötä alueen yritysten kanssa ja opiskelijoita tuetaan opintojen aikana suomalaiseen työelämään tutustumisessa, ensimmäisen työpaikan saamisessa ja kielitaidon opetuksessa.

Kyselytutkimuksessa kotimaisten kielten taitamattomuuden merkitys jakoi vastaajat kahtia. Henna Virkkunen nostaa esiin, että kielitaitokysymys näkyy enemmän pk-yrityksissä kuin isoissa kansainvälisissä yrityksissä, joissa työkieli on englanti.

– Työelämä vierastaa vielä kansainvälisiä osaajia. Tähän on osittain syynä kielitaitokysymys. Pk-yrityksillä on korkeampi kynnys palkata ensimmäinen kansainvälinen työntekijä, joka ei välttämättä puhu täydellistä suomea tai jos työpaikalla ollaan epäileväisiä oman englannin kielen taidon suhteen, sanoo Virkkunen.

Lopulta avainasemassa on koulutuksen, kolmannen sektorin sekä isojen ja pienempien yritysten ennakkoluuloton ja saumaton yhteistyö. Asia on nyt kaikkien huulilla, ja yhteistyön merkitys korostuu, kun lähdetään hakemaan konkreettisia ratkaisuja osaajapulaan.

SuomiAreenassa käydyn Vaasan yliopiston ”Yliopistokaupungit ovat Suomen selkäranka” -keskustelutilaisuuden tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan MTV Katsomossa.

Katso tallenne täältä