Yleiset HOPS-ohjeet

HOPSin tavoitteena on antaa sinulle kokonaiskuva suoritettavasta tutkinnosta ja omien opintojesi etenemisestä. HOPSin tekeminen auttaa myös hahmottamaan opiskeluun tarvittavaa aikaa sekä oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä.

Suunnittelemalla voi tehdä tarkoituksenmukaisempia valintoja ja välttää opintojen päällekkäisyyksiä. Aikataulutus säästää aikaa olennaiseen ja auttaa sovittamaan opinnot muuhun elämään.

HOPS on hyvä väline myös opintojen ohjaustilanteissa. Keskustelemalla saattavat joskus isoiltakin tuntuvat ongelmat selvitä nopeasti. Keskustelutilanteissa HOPS auttaa ohjaajaa hahmottamaan mm. kiinnostuksesi kohteita ja opintojesi tilannetta konkreettisesti sekä antaa mahdollisuuden yksilöllisempään ohjaukseen.

HOPSin laatimisen lähtökohtana ovat tutkintorakenne ja koulutusohjelman opetussuunnitelma, jotka määräävät tutkintoihin sisällytettävät opinnot.

Oman koulutusohjelmasi Peppi-opinto-oppaasta löydät opintojaksojen suositellun suoritusjärjestyksen sekä tiedon pakollisuudesta tai valinnaisuudesta.

Opintoja suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös opintosuunnan valinta, mahdolliset sivuaineet ja moduulit, viestintä- ja kieliopinnot sekä vapaasti valittavat opinnot. Tutkintoon voi suunnitella sisällytettäväksi myös kansainvälisiä vaihto-opintoja sekä harjoittelujaksoja Suomessa tai ulkomailla.

HOPSia tehdessäsi sinun onkin olennaista ottaa huomioon omat lähtökohtasi ja tavoitteesi ja pohtia esim. sivuainevalintojen ja muun suuntautumisen sekä mm. työharjoittelun ja tutkielman aiheen valinnan vaikutuksia työpaikan saamiseen ja työuran luomiseen.

Opintojen suunnittelussa apunasi ovat mm. Peppi-opinto-opas ja opetusaikataulut.

Opinto-oppaat sisältävät kuvauksen tutkintorakenteesta, opintojaksojen yksityiskohtaiset opetussuunnitelmat sekä tietoa koulutusohjelmasta ja osaamistavoitteista. Opetusaikataulut ovat yliopiston lukujärjestys- ja opetusaikataulujärjestelmä Lukkarikoneessa. Myös opetusaikataulumuutokset löytyvät Lukkarikoneesta.

Aloita opintojen suunnittelu tutustumalla huolella koulutusohjelmasi rakenteeseen, sisältöön ja tavoitteisiin, jotka antavat suunnan ja kehyksen omille tavoitteillesi. Pohdi omia tulevaisuuden näkymiäsi ja kiinnostuksen kohteitasi sekä tavoitteitasi ja odotuksiasi, joita asetat koulutukselle ja opiskelulle. Voit aloittaa esim. pohtimalla miksi opiskelet kauppatieteitä/tekniikkaa/viestintätieteitä/hallintotieteitä. Näin voit suunnata opiskelun aikana tehtäviä valintoja omien pyrkimystesi mukaisesti.

HOPSia ja sen eri versioita laatiessa on hyvä muistaa, että omat tavoitteet, kiinnostuksen alueet, vahvuudet, heikkoudet ja muut omaan elämään liittyvät tekijät muuttuvat ajan mittaan. Sinun ei myöskään tarvitse olla huolissasi, mikäli tunnet tavoitteiden asettamisen olevan opintojen alussa vaikeaa – tavoitteet tarkentuvat opintojen kuluessa.

Perehdy tutkintosi rakenteeseen ja opintojaksojen suositeltuun suorittamisjärjestykseen. Kirjaa HOPSiin opintojaksojen suositeltu suorituslukukausi koko tutkinnon osalta. Tällainen yleispiirteinen hahmotelma koko opiskeluaikaa varten on hyvä tehdä opintojen alkuvaiheessa, sillä se auttaa sinua jäsentämään opintojasi paremmin.

Tutustu myös sivuaineopinnoista ja moduuleista kertoviin sivuihin.

Laadi itsellesi konkreettinen opiskeluaikataulu ainakin edessä olevaa lukuvuotta varten. Aikataulun voit tehdä sillä tarkkuudella kuin itse koet sopivaksi. Myös tulevien lukuvuosien opintoja on hyvä hahmotella karkeasti.

Voit korjata ja tarkentaa tavoitteitasi ja suunnitelmiasi koko opiskelun ajan, sillä HOPS tarkentuu sitä mukaa, kun käsityksesi omista ja yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista selkiytyy. Tarkoituksena on, että tarkistat säännöllisesti (esim. lukuvuosittain) aiottua opintojaksojen suoritusjärjestystä ja -aikataulua ja teet suunnitelmaasi tarvittavia muutoksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä. Koulutusohjelmasi ohjeistaa, milloin ensimmäinen HOPS laaditaan ja miten HOPSia tarkistetaan.

Opiskelujesi etenemisen kannalta on tärkeää, että teet realistisen ja tavoitteellisen suunnitelman, jossa otat huomioon oman elämäntilanteesi ja mahdollisuutesi opiskeluun. Kalenteriin on hyvä varata riittävästi aikaa sekä opiskelulle että opiskelun ulkopuolisille asioille.

Yhden lukuvuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Yhden opintopisteen keskimääräiseksi työmääräksi on arvioitu n. 27 tuntia. Aikaa on siis varattava luennoille, harjoituksille, lukemiseen, kirjoittamiseen, muistiinpanojen tekemiseen, ryhmätöihin, itseopiskeluun jne. Aikaisemmat opintosi ja kokemuksesi sekä monet muut seikat vaikuttavat siihen, että aikaa saattaa kulua jonkin verran enemmän tai vähemmän.

Opiskeluaikataulun ja -tavoitteiden lisäksi HOPSiin on hyvä kirjata aiemmat opinnot ja niistä saadut korvaavuudet sekä muun muassa sivuaineopintoihin, työharjoitteluun, vaihto-opiskeluun ja opinnäytetyöhön liittyviä suunnitelmia. HOPS on luonteeltaan jatkuvasti tarkentuva ja täydentyvä – siksi ei haittaa, vaikka et tiedäkään kaikkea heti.

On tärkeää, että täydennät suunnitelmaasi sitä mukaa, kun oma opintopolkusi ja omat ajatuksesi selkiytyvät. Hyvin alustavia, ehkä hassuilta tai epävarmoiltakin tuntuvia ajatuksia ja ideoita kannattaa myös kirjata ylös; näin näet omien ajatustesi ja tavoitteiden muuttumisen.

Muualla suoritetut opinnot ja mahdolliset hyväksilukemiset

Onko sinulla muualla suoritettuja opintoja, joita voit sisällyttää tutkintoosi tai joilla voit korvata joitakin opintojaksoja? Opintojen korvaamisesta ja sisällyttämisestä saat lisää tietoa kohdasta Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon (AHOT). Anomuslomakkeen opintojen hyväksilukemiseksi löydät Lomakkeet-sivulta.

Kirjaa HOPSiisi muualla suoritetut korkeakoulutasoiset opintosi (esim. opinnot avoimessa yliopistossa, alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto) sekä niistä saadut hyväksilukemiset.

Sivuaine- ja moduuliopintoja koskevat suunnitelmat

Millaisista aihepiireistä olet kiinnostunut? Mitkä opintokokonaisuudet tai kurssit tukisivat opintojasi ja henkilökohtaisia tavoitteitasi?

Sivuaine- ja moduuliopinnoista saat tietoa Peppi-opinto-oppaasta ja omaohjaajaltasi.

Opintoihin liittyvät työelämäyhteydet

Työelämävalmiudet ovat keskeisiä yliopistotutkinnon tavoitteita, joten on tärkeää, että työelämään suuntautumista ja siirtymistä pohditaan jo opintoja suunniteltaessa. Opintojen aikana suoritettu harjoittelu kartuttaa oman alan työkokemusta ja luo kontakteja työelämään. Se myös vahvistaa osaamista, parantaa opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa tehokkaasti valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen.

Tarkempia tietoja harjoittelusta löydät kohdasta Harjoittelu. Uraohjauksesta on lisätietoja kohdassa Urapalvelut.

Opintojen kansainvälistymissuunnitelmat

Onko haaveesi opiskella ulkomailla ja kerätä niin kulttuurista kokemusta kuin kartuttaa kielitaitoasikin? Miten aiot toteuttaa opinnoissa kansainvälisyyttä – hakeutumalla ulkomaille opiskelemaan, harjoittelemaan tai haluaisitko kansainvälistyä kotikampuksella? Millaisia vaihto-opiskelumahdollisuuksia on tarjolla? Millaisia opintoja voit suorittaa ulkomailla?

Vaasan yliopisto tarjoaa kaikille opiskelijoille valmiudet kansainvälistymiseen (Intercultural Competence) opintojen aikana. Kansainvälistymisvalmiudet voivat muodostua esim. vaihto-opiskelusta tai muista vieraalla kielellä suoritetuista opinnoista. Lisätietoa saat kohdasta Kansainvälisyys.

Opinnäytetyöt

Opinnäytetyö – kandidaatin tutkielma, pro gradu -tutkielma tai diplomityö – tehdään opintojen loppuvaiheessa.

Opintojesi edistyessä ja HOPSia päivittäessäsi voit ryhtyä pohtimaan tutkielmatyöhön liittyviä kysymyksiä. Millaiset aiheet kiinnostavat sinua ja millaiseen aihepiiriin opinnäytteesi voisi liittyä? Mieti myös, mitkä tutkintoosi liittyvät opinnot tukevat opinnäytetyötä, ja missä saat harjoitusta opinnäytetyön kannalta tarpeellisissa tiedoissa ja taidoissa.

Halutessasi voit myös pohtia HOPSissa laajemmin opiskelu- ja oppimistavoitteitasi, opiskelun organisointia ja sen suhdetta muuhun elämään, omia opiskelutapojasi ja -menetelmiäsi sekä opiskeluun tarvitsemaasi tukea ja ohjausta. Myös oman opintosuunnitelman toteutumista on järkevää välillä arvioida.

Seuraavien alaotsikoiden alla esitetyt kysymykset ovat pääasiassa itseäsi varten. Niiden tarkoituksena on selkiyttää ajatuksiasi ja tavoitteitasi sekä toimia pohjana opintojesi suunnittelulle. Kaikkia kysymyksiä sinun ei tarvitse pohtia, vaan voit valita niistä itsesi kannalta olennaisia. Oman toiminnan jatkuvan arvioinnin taidot ovat myös keskeisiä työelämätaitoja ja osa elinikäisen oppimisen perustaa.

Pohdintojasi ja mietteitäsi sinun ei tarvitse näyttää kenellekään. Toisaalta niistä on apua ohjaustilanteissa, joten ohjausta hakiessasi sinun on hyvä koota joitakin pohdintojasi ohjaajaa varten, jotta hän osaa hahmottaa tilannettasi paremmin.

Kysymyksiä opiskelu- ja oppimistavoitteiden hahmottamisen tueksi

Tavoitteittesi hahmottamiseksi voit pohtia omia kiinnostuksen alueita ja odotuksiasi, omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Kiinnostus voi kohdistua johonkin tai joihinkin seuraavista asioista: tietty oppiaine, tietty asiantuntijuus, ammattikuva ja/tai työtehtävät; tietty toimiala, tietty organisaatio tai asemataso. Jollakin opiskelijalla pohdinta alkaa luontevimmin vaikkapa pääaine- tai sivuainekiinnostuksesta ja jollakin toisella esim. tietystä toimialasta tai ammattikuvasta.

Aika ajoin kannattaa esittää itselle miksi-kysymyksiä ja kirjata perusteluita valinnoilleen: 

• Miksi olen hakeutunut opiskelemaan tätä alaa? Oliko minulla muita vaihtoehtoja?
• Mitä odotan opinnoiltani ja opiskeluajalta? Mitä tavoittelen opinnoillani?
• Mikä minua kiinnostaa näissä opinnoissa eniten? Mitä haluan oppia?
• Millaiset asiasisällöt minua kiinnostavat?
• Mitä odotan tulevaisuuden työltäni? Millaisia asioita voisin tehdä työssäni?
• Mikä on minulle tärkeää valitessani ammattia?
• Mitä minun tulee opintoja suunnitellessa ottaa huomioon työllistymisen kannalta?
• Millaisia vaatimuksia, tietoja ja taitoja vaaditaan oman koulutusalani asiantuntijalta?
• Millaista osaamista toivetyössäni vaaditaan ja miten voin kehittää sitä? Mitä minun pitää opiskella?
• Mitä tietoja ja taitoja työelämässä pidetään tärkeinä nyt ja tulevaisuudessa? Miten voin itse hankkia niitä?
• Millaisia tietoja ja taitoja aikaisempi koulutus on minulle antanut?
• Millaista osaamista olen hankkinut aikaisemman työkokemuksen perusteella? Entä millaista osaamista minulle on kertynyt esim. harrastusten tai luottamustoimien kautta?
• Miten voin laajentaa ja täydentää osaamistani? Mitä mahdollisuuksia tämä koulutus antaa?
• Mitkä ovat vahvuuteni? Mitä taitoja ja osaamista tai ominaisuuksia minulla jo on?
• Mitkä ovat heikkouksiani? Miten voisin kehittää itseäni niiden suhteen?
• Mistä haaveilen ja unelmoin?

Kysymyksiä opiskelun organisoinnista ja suhteesta muuhun elämään

Opintoja suunnitellessasi on tärkeää, että otat huomioon oman elämäntilanteesi ja mahdollisuutesi opiskeluun eli omat opiskeluresurssisi. Tämä mahdollistaa opiskeluaikataulun laatimisen realistiseksi ja joustavaksi ja siten sellaiseksi, johon voit sitoutua.

• Miten työ, perhe, vapaa-aika ja opiskelu rytmittävät elämääni?
• Miten nämä vaikuttavat opiskeluun käytettäviin voimavaroihin ja ajankäyttömahdollisuuksiin?
• Mitä määrätietoinen opiskelu minulta vaatii?
• Kuinka paljon pystyn käyttämään aikaa opiskeluun päivässä/viikossa/kuukaudessa jne.?
• Olenko kokopäiväinen opiskelija vai käynkö myös työssä tai opiskelenko työn ohessa?
• Miten eri opiskelumuodot edellyttävät esim. sitoutumista ryhmien toimintaan tai läsnäoloa opetustilanteissa? Miten jaksotan opiskeluani (päivittäin/viikoittain/kuukausittain)?
• Onko elämässäni asioita, jotka (erityisesti) edistävät opiskeluani? Entä asioita, jotka saattavat hidastaa tai vaikeuttaa opiskeluani?
• Millaiseen opiskelusuunnitelmaan voin ja haluan sitoutua?
• Mikä tuo iloa opiskeluun, mikä auttaa minua jaksamaan?

Kysymyksiä opiskelutavoista ja -menetelmistä

Yliopisto-opiskelussa vaihtelevat eri opiskelumuodot. Jotkut opiskelumuodot saattavat olla vieraampia ja niiden opetteluun kannattaa silloin varata aikaa.

Jotkut opiskelutavat saattavat viedä enemmän aikaasi ja tämäkin tulee ottaa huomioon opiskelusuunnitelmaa laatiessa. Opintojaksojen suorittamiseen saattaa myös joskus olla erilaisia vaihtoehtoja. Sinun on helpompi valita niistä parhaiten sinulle sopiva, kun olet tiedostanut oman tapasi oppia.

• Miten opin parhaiten: lukemalla, kuuntelemalla, kirjoittamalla vai tekemällä?
• Millainen opiskelumuoto minulle sopii parhaiten: luento-, ryhmä-, verkko- tai etätyöskentely, harjoittelu, laboratoriotyöskentely jne.?
• Mikä opiskelumuoto vaatii minulta enemmän aikaa tai on vaikeaa minulle?
• Mikä opiskelumuoto on helppoa minulle?
• Millaisia omat opiskelutapani ovat? Mikä minulle sopii parhaiten ja missä olisi tarvetta kehittyä?
• Miten luen tentteihin? Pyrinkö pääsemään läpi, tähtäänkö ensisijaisesti hyviin arvosanoihin vai pyrinkö oppimaan asiat syvällisesti?
• Milloin opiskeluni on tehokkainta?
• Miten arvioin omaa oppimistani ja osaamistani?
• Millaisten asioiden ajattelen olevan minulle helppoja/vaikeita?

Kysymyksiä oppimisen ohjaukseen ja tukeen

Vaikka HOPS on henkilökohtainen, sitä ei tarvitse tehdä yksin. Ohjausta tarjoavat oman koulutusohjelmasi omaohjaaja sekä oman koulutusohjelmasi/oppiaineesi opettajat.

HOPSin tekemiseen voi saada tukea myös toisilta opiskelijoilta; voitte esim. tuutoriryhmässä suunnitella opintoja yhdessä. Usein opiskelijoita mietityttävät hyvin samankaltaiset asiat.

HOPSissasi voit pohtia ohjaustarvettasi sekä sopia ohjauksesta silloin, kun koet sen tarpeelliseksi.

• Millaista tukea ja ohjausta tarvitsen opiskelussani?
• Keneltä saan apua eri tilanteissa?
• Millaista palautetta haluan opiskelustani ja miten haluan sen saada?

Kysymyksiä opintojen/HOPSin arviointiin

Aika ajoin, esim. jokaisen lukuvuoden päätteeksi, on hyvä myös arvioida opintosuunnitelman toteutumista. Oman toiminnan jatkuvan arvioinnin taidot ovat myös keskeisiä työelämätaitoja ja osa elinikäisen oppimisen perustaa.

Voit verrata opiskelun toteutumista suhteessa HOPSisi tavoitteisiin. Näitä asioita voidaan käydä läpi myös ohjaustilanteissa. Voit pohtia esim. opintosuunnitelmasi edistymistä; miten se on laajentunut, täydentynyt tai muuttunut?

• Etenevätkö opinnot kuten toivon? Täyttyikö asettamani opintopistetavoite?
• Kuinka hyvin saavutin asettamani oppimistavoitteet?
• Mitkä tavoitteet jäivät saavuttamatta ja miksi?
• Oliko panostus opintoihin suhteessa tuloksiin?
• Missä asioissa olen kokenut erityisesti onnistuneeni?
• Mitkä asiat tunnen hallitsevani tällä hetkellä hyvin?
• Koenko epäonnistuneeni opinnoissani (esim. jokin kurssi ei sujunut kuten odotin)?
• Mihin aion panostaa opiskelussani, että opinnot etenevät toivomallani tavalla?
• Ovatko tekemäni ratkaisut (esim. ainevalinnat) olleet oikeita?
• Miten opiskeluni on valmentanut minua työelämää varten?
• Miten osaamiseni on kehittynyt?
• Mitä hyötyä olen kokenut HOPSin laatimisesta olevan?