Rehtorit

rehtorina 1968–1970

FT Tryggve Saxén tuli Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiön palvelukseen keväällä 1968 valmistelemaan kauppakorkeakoulun toimintaa. Vt. professorina ja vararehtorina Handelshögskolan vid Åbo Akademissa toiminut Saxén oli hakenut kauppakorkeakoulun professuuria ja hänet tiedettiin päteväksi ja sopivaksi kehittämään koulua. Saxén nimitettiin Vaasan kauppakorkeakoulun talousmatematiikan ja tilastotieteen professoriksi sekä rehtoriksi 1.8.1968 lähtien.

Vaasan kauppakorkeakoulun toiminta käynnistyi Saxénin johdolla nopeasti ja ammattitaitoisesti. Alkuvaikeuksista huolimatta hankkeen onnistumiseen uskottiin vahvasti. Muut huomioon ottavana hän loi nuoreen korkeakouluun hyvän yhteistyön ilmapiirin. Saxénin rehtorikausi jäi lyhyeksi, sillä hän kuoli vaikeaan sairauteen jo maaliskuussa 1970.

s. 1931 Vaasa k. 2009 Vaasa

rehtorina 1970–1987

FT Mauri Palomäki siirtyi vuonna 1968 Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen apulaisprofessorin virasta Vaasan kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professoriksi ja vararehtoriksi. Äkillisesti alkanutta rehtorikautta leimasi vahva pyrkimys toiminnan monipuolistamiseen ja kauppakorkeakoulun laajentamiseen yliopistoksi. Rohkeat unelmat ja suunnitelmat pohjautuivat vaatimukseen alueellisesta tasa-arvosta: maantieteilijänä Palomäki halusi myös maan länsiosaan koulutusmahdollisuuksia alueen väestöosuutta vastaavasti.

Palomäen rehtorikaudella Vaasan kauppakorkeakoulu valtiollistettiin ja oppilaitos muuttui Vaasan korkeakouluksi. Koulutus ja tutkimus laajenivat humanistisiin tieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Oman korkeakoulualueen suunnittelu entisen puuvillatehtaan alueelle Palosaarelle käynnistyi. Rehtorikauden jälkeen Palomäki jatkoi työtään talousmaantieteen professorina ja Vaasan korkeakoulun voimakkaan kehittämisen ohella hän ehtikin vaikuttaa merkittävästi myös Suomen kulttuurimaantieteen tieteelliseen sisältöön ja kehitykseen. 

s. 1944 Paimio

rehtorina 1987–1994

FT Ilkka Virtanen aloitti Vaasan korkeakoulun talousmatematiikan professorina vuonna 1981 ja vuosina 1984–1987 hän toimi myös vararehtorina. Virtasen aloittaessa rehtorikautensa oli korkeakoulu kehittymässä voimakkaasti: uudet tieteenalat olivat käynnistyneet ja uusia tiloja suunniteltiin Palosaarelle. Myönteinen kehitys jatkui, kun teollisuusekonomikoulutus alkoi vuonna 1988 ja diplomi-insinöörikoulutus yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa kahta vuotta myöhemmin.

Virtanen luotsasi korkeakoulua varmasti ja tasapuolisesti eteenpäin, erityisesti tutkimukseen ja jatko-opintoihin alettiin panostaa selvästi aiempaa enemmän. Vaasan korkeakoulu muuttui yliopistoksi vuoden 1991 alussa. Lamavuosien varjossa uuden korkeakoulualueen rakentaminen oli vaakalaudalla, mutta ensimmäinen vaihe saatiin toteutettua. Myös pohjalaismaakuntiin luotiin yhteyksiä ja ensimmäiset kansainvälistymistavoitteet asetettiin. Rehtorikautensa jälkeen Virtanen jatkoi talousmatematiikan professorina ja teknillisen tiedekunnan dekaanina.

s. 1951 Jyväskylä

rehtorina 1994–1998

HTT Ari Salminen aloitti Vaasan korkeakoulussa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen suunnittelijana vuonna 1981. Tämän jälkeen hän jatkoi työtään vt. professorina ja apulaisprofessorina ja vuodesta 1988 alkaen julkishallinnon professorina. Vaasan korkeakoulun vararehtorina Salminen toimi vuosina 1987–1990. Vaasan yliopistoa kehitettiin Salmisen rehtorikaudella laaja-alaisesti talouteen, hallintoon ja kulttuuriin suuntautuen. Yliopistoa ei haluttu profiloida yhden alan erikoiskorkeakouluksi, vaan monitieteiseksi ja yhteiskunnalle avoimeksi kulttuuriyhteisöksi.

Salmisen rehtorikausi oli vakiintumisen ja laajenemisen aikaa. Yliopisto muutti Palosaarelle ja opiskelijavaihto vahvistui merkittävästi. Paikallinen yhteistyö konkretisoitui Technobothnian perustamisenja tiedekirjasto Tritonian rakentamisen varmistumisen kautta. Yliopiston perustehtävä eli tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva korkein opetus sekä tieteellisen sivistyksen edistäminen saivat voimakasta tukea. Rehtorikauden jälkeen Salminen siirtyi entiseen työhönsä hallintotieteen professoriksi.

Salminen kuvassa keskellä. 

s. 1951 Turku

rehtorina 1998–2014

FT Matti Jakobsson aloitti Vaasan kauppakorkeakoulun tietojenkäsittelyopin lehtorina vuonna 1979. Hän siirtyi apulaisprofessoriksi vuonna 1983 ja tietotekniikan professoriksi vuonna 1990. Rehtorikaudellaan Jakobsson luotsasi yliopistoa tasapuolisesti eri tieteenaloja kehittäen. Jakobssonin aikana Vaasan yliopisto siirtyi lopullisesti Palosaarelle, yhteistyö muiden vaasalaisten korkeakoulujen kanssa vahvistui ja oman maakunnan merkitystä korostettiin. Tärkeää oli myös kansainvälistyminen: ulkomaalaiset opiskelijat olivat osaltaan vaikuttamassa kasvuun yli 5 000 opiskelijan yliopistoksi.

Jakobssonin kaudella yliopiston tulevaisuutta linjattiin määrätietoisesti strategioiden ja visioiden kautta. Vaasan yliopisto profiloitui 2000-luvun alussa innovaatioyliopistoksi, vuosikymmenen puolivälissä alettiin painottaa energia-alaa ja liiketoimintaosaamista. Myös tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittämiseen ja arviointiin panostettiin. Pitkäaikainen tavoite itsenäisestä tekniikan koulutuksesta toteutui, kun diplomi-insinöörikoulutus sai tutkinnonanto-oikeuden vuodesta 2004 alkaen. Vuonna 2010 voimaantulleen uuden yliopistolain myötä korostui puolestaan ulkopuolisen rahoituksen ja varainhankinnan merkitys.

s. 1962 Helsinki

rehtorina 2015–2017

YTT Suvi Ronkainen siirtyi rehtoriksi Lapin yliopiston tutkimusmenetelmien professorin tehtävästä. Sukupuolisuutta ja väkivaltaa tutkinut sosiaalipsykologi ei edustanut Vaasan yliopiston tieteenaloja, mutta rehtoriksi haettiinkin ulkopuolista näkijää ja muutoshakuista kehittäjää. Yliopistokentän murroksessa haluttiin katsoa eteenpäin ja etsiä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kiristyvässä kilpailussa jokaisen yliopiston tuli löytää omat vahvuutensa.

Ronkaisen keino korkeakoulupolitiikan muutoksessa selviytymiseen oli laatuun panostaminen. Hän korosti myös vapaan ja riippumattoman tutkimuksen merkitystä sekä avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon tärkeyttä. Ronkainen joutui jäämään vakavan sairauden takia kuitenkin pian sairauslomalle ja lyhyen työhönpaluun jälkeen jättämään rehtorin paikkansa terveydellisistä syistä vuoden 2017 alussa. Jo keväällä 2016 Ronkainen oli siirtynyt osa-aikaiseen rehtoraatin asiantuntijatehtävään nimikkeellä senior advisor.

s. 1962

rehtorina 2017–2022

PhD Jari Kuusisto siirtyi vuonna 2015 Vaasan yliopiston uuteen vararehtorin tehtävään Vaasan yliopiston Lapualla toimivan SC-Recearch -yksikön johtajan paikalta. Rehtori Suvi Ronkaisen sairastuttua kesällä 2015 hoiti Kuusisto rehtorin tehtäviä viransijaisena ja määräaikaisena, kunnes alkuvuodesta 2017 hänet nimitettiin rehtoriksi vuoden 2020 loppuun saakka ulottuvalle kaudelle.

Kuusiston rehtoriaikana Vaasan yliopiston toimintaa on profiloitu ja suunnattu uudelleen. Vaasan ja Jyväskylän yliopistot sopivat syksyllä 2016 Vaasan yliopiston tutkintoon johtavien kielten opetuksen ja tutkimuksen siirtämisestä Jyväskylän yliopistoon elokuun alusta 2017 lukien. Tiedekunnista luovuttiin vuoden 2018 alussa ja Vaasan yliopiston organisaatio muuttui neljäksi akateemiseksi yksiköksi.  Yliopiston ja yritysmaailman osaamista alettiin yhdistää kolmen avoimen ja monitieteisen tutkimusalustan kautta.