Jere Paldanius
Mitä opiskelit Vaasan yliopistossa?
Opiskelin Vaasan yliopistossa kandivaiheessa ruotsin kieltä, kielten liikkeenluovutuksen vuoksi vaihdoin maisterivaiheeseen pääaineeksi viestintätieteet, ja sain jatkaa opiskelua Vaasassa. Viestintätieteet pääaineena sopi minulle myös paremmin, koska olin toiminut viestintäalan työtehtävissä koko opiskeluajan.
Mitä muistat hyvällä opinnoista ja opiskeluajoista?
Muistan erityisellä lämmöllä opettajia, joiden kanssa yhteistyö sujui erittäin hyvin. Olen itse työskennellyt koko opiskeluajan viestintäalan tehtävissä, mikä asetti omat vaatimukset opiskeluilleni. Erittäin hyvien ja joustavien opettajien kanssa opiskelut ja työtehtävät saatiin sovitettua hyvin yhteen. Tuntui, että opettajat arvostivat ja pitivät tärkeänä oman alan työpaikkaa. Erityisesti professorin (emerita) Anita Nuopposen sitoutuminen työhönsä ja opinnäytteeni ohjaukseen oli ihailtavaa. Anita on omistautunut terminologialle täysin, ja se herätti kunnioitusta.
Hyvistä pakaralihaksista on hyötyä työn ohessa opiskelijalle, sillä työpäivän jälkeen opiskelumoodin ottaminen ei ole aina helppoa. Se vaatii jonkinlaista kurinalaisuutta, että jaksaa täyden työpäivän jälkeen syventyä opiskeluun ja tehtävien tekoon. Tämä kuitenkin oli myös palkitsevinta ja kasvattavaa työelämää varten, sillä ei paine työelämään siirryttäessä ainakaan vähene.
Millaista työsi on?
Työskentelen tällä hetkellä Maavoimien esikunnassa tiedottajana. Tehtäviini kuuluvat Maavoimien asevelvollisuus- ja harjoitusviestinnän suunnittelu sekä toteutus yhdessä kollegoideni kanssa.
Työni on erittäin monipuolista ja kiinnostavaa. Puolustusvoimissa jokainen työpäivä on erilainen erityisesti viestijälle. Tavallisten viestinnän suunnittelutöiden lisäksi kymmenien tuhansien henkilöiden organisaatiossa toiminnan monipuolisuus näkyy erilaisina erityistilanteina. Esimerkkeinä voisin mainita muun muassa tapaukset: Libanonissa myrsky vei rauhanturvaajien talosta katon, öljyvuoto Huovinrinteellä tai liikenneonnettomuus Vekaranjärvellä.
Parasta on se, että jokainen päivä on erilainen. Voin seistä työnantajani ja sen arvojen takana. Pidän siis maanpuolustusta tärkeänä. Ikävimpiä ovat ne tilanteet, joissa täytyy viestiä onnettomuuksista ja henkilöille sattuneista vahingoista.