Kristiina Kekäläinen

Mitä muistat hyvällä opinnoista ja opiskeluajoista?

Opiskelin viestintätieteitä multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmassa, joka oli aikanaan uusi ja uraauurtava. Koulutusohjelma haki silloin vielä vähän muotoaan. Välillä kaipasin lisää perinteisen viestinnän kursseja. Ihan kaikki opinnot eivät olleet vapaasti valittavissa, ja itse olisin voinut lukea ranskaa enemmänkin. Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2008.

Vaasa on mahtava kaupunki ja kampus kaunis ja viihtyisä. Professorit ja opettajat olivat todella mukavia. Hyvässä opiskelijaporukassamme pääsi helposti mukaan opiskelijaelämään. Ehdoton etu oli, että pienessä yliopistossa sain melko vapaasti valita, mitä muuta opiskelen.

Työurasi: mitä teet tällä hetkellä? Mikä työssäsi on parasta?

Olen Ylellä urheilutoimittajana. Juonnan Urheiluruutua ja olen mukana urheilutapahtumissa; olen muun muassa juontanut viidet olympialaiset ja ollut studiojuontajana eri lajien arvokisoissa. Olen myös alkanut tehdä tuottajan töitä, kuten alppihiihdon MM-kisoissa Sveitsissä. Tuottajana vastasin kisojen kokonaisuudesta, sisällöistä ja lopputuloksesta Ylellä. Teen myös perinteisiä toimittajan töitä kaikissa kanavissa eli tv:ssä, radiossa, netissä ja sosiaalisessa mediassa. Kun vuonna 2005 tulin Ylelle, tulin nimenomaan tv-urheiluun. Nykyään pitää osata paitsi esiintyä, myös kirjoittaa ja hallita kaikki kanavat.

Päädyin Ylelle ihan vahingossa. Olin lähdössä Vaasan yliopistosta syksyllä 2002 vaihtoon Ranskaan. Keväällä aloin miettiä, pystyisinkö jo kesäksi luovuttamaan kotini, muuttamaan vanhempieni luokse Kainuuseen ja löytämään sieltä viestinnän alan töitä. Ilman kokemusta radiotyöstä hain ja pääsin kesätöihin radioon Ylelle.

Saan olla tekemisessä ihmisten ja tärkeiden asioiden kanssa. Urheilu on niitä harvoja asioita, joka tässä maailmassa ihmisiä vielä yhdistää, kuten Nuorten Leijonien maailmanmestaruus viime vuosina.

Olen täysin koukussa suoriin lähetyksiin, niiden tekeminen on aivan mahtavaa. Suorissa lähetyksissä on ihan omanlaisensa lataus ja fiilis. Pienten lasten äitinä on tietenkin ristiriitaista, että kisamatkat vievät minut välillä kauas kotoa pitkiksikin ajoiksi.

Työssäni saan myös toteuttaa itseäni ja varsinkin tuottajana pääsen vaikuttamaan moneen asiaan. Toki valta tuo vastuuta, erityisesti kun katsojia on miljoonia. Onneksi työnantajani on ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen.

Tärkein oivalluksesi yliopistossa? 

Vaasan yliopistosta minulle on jäänyt mieleen erityisesti kaksi tärkeää oivallusta. Ensiksi, opin tekemään aloittamani asiat loppuun. Esimerkiksi töissä en ole ryhmän ideanikkari, mutta kun joku sanoo jotakin, otan ideasta kiinni ja vien sen päätökseen. Toiseksi, opin että toimittajan työssä on supertärkeää oivaltaa, että kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa, mutta pitää tietää, mistä tiedon löytää.

Mottoni on, että harvoin katuu asioita, joita on tehnyt; sen sijaan katuu asioita, joita on jättänyt tekemättä. Haluan tarttua mahdollisuuksiin enkä jäädä paikoilleni vatvomaan. Olin juuri saanut Kainuussa vakituisen työn, kun Yle Urheilu tarjosi minulle lyhyempää työjaksoa Helsingissä. Vaikka jouduin irtisanoutumaan, otin haasteen vastaan rohkeasti. Hetki sitten minulta taas kysyttiin, haluaisinko ruveta selostamaan. Selostaminen ei tunnu minun jutultani, mutta jos en edes kokeile, se vasta jäisikin harmittamaan.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Yllätys, yllätys: liikun ja seuraan urheilua. Jos ei ole hyvä kunto ja terveelliset elämäntavat, niin en jaksaisi epäsäännöllisiä työaikojani. Seuraan myös yhteiskunnallisia asioita, sillä haluan olla kartalla, mitä maailmassa tapahtuu. Lisäksi tykkäämme miehen ja lasten kanssa matkustella ja tavata ystäviämme.