Mielenterveysongelmia ehkäisevä tukipalvelu hyödyttäisi Suomen taloutta kymmenillä ...
![Uutisen oletuskuva](/sites/default/files/styles/article_header_image_992x558_1x/public/default_images/article-placeholder.png.jpeg?itok=P4qTke-9)
![Aikalisä-tukipalvelulla on tutkimuksen mukaan myönteiset vaikutukset syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten työllistymiseen. Kuva: Flickr CC](/sites/default/files/midgard/images/panorama_sad_man_4.jpg)
Suomessa mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset ovat noin 900 miljoonaa euroa eli viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista ja mielenterveyden häiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot ovat lähes 670 miljoonaa euroa.
– Terveydenhuollon sektorin kustannusten hillitsemiseksi varteenotettava vaihtoehto on panostaa mielenterveyden edistämiseen, sillä se samalla hyödyttää yhteiskuntaa mielenterveysongelmiin liittyvien tuottavuuskustannusten pienenemisellä, sanoo tutkija Kaarina Reini Vaasan yliopistosta.
Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallinnon yksikön tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Aikalisä-tukipalvelun taloudellista vaikuttavuutta. Aikalisä -toimintamalli on suunnattu varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tukemiseksi ja syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.
Tukipalvelun vaikutusten arviointi perustui erilaisten skenaarioiden vaikutusten laskemiseen yleisen tasapainon mallilla. Skenaariot pohjautuivat aiempaan Aikalisä-toimintamallista tehtyyn laajaan tutkimukseen sekä tutkimusta varten tehtyihin kyselyihin Aikalisä-tukipalvelun parissa toimiville.
– Aikalisä-tukipalvelun toteuttamisella todettiin olevan bruttokansantuotteeseen positiivinen vaikutus. Vaikutuksen suuruus on suoraan sidoksissa oletuksiin Aikalisä-tukipalvelun vaikutuksista nuorten miesten työllistymiseen, sanoo Reini.
Suurimmillaan vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi noin 40 miljoonaa euroa ja pienimmillään hiukan yli kuusi miljoonaa euroa riippuen Aikalisä-tukipalveluun sitoutuvien määrästä ja työllistymisoletuksista. Työllisyysvaikutukset vaihtelevat vastaavasti 98 ja lähes 700 henkilötyövuoden välillä.
”Myönteiset vaikutukset vaativat pitkäjänteistä työtä”
Reini muistuttaa, että laskelmissa Aikalisä-tukipalvelun kustannusten on oletettu olevan suhteellisen pienet ja Aikalisä-ohjaajien tekevän työtä muun työnsä ohessa, joten tutkimuksen tulosten suuruus on näin ollen suuntaa-antava.
Tulosten herkkyysanalyysissa tutkittiin kriittistä ”break even” -pistettä, jossa Aikalisä-tukipalvelusta saatavat hyödyt juuri ja juuri ylittävät ohjelman kustannukset. Näissä simuloinneissa havaittiin, että Aikalisä-tukipalvelua on kannattavaa toteuttaa suhteellisen pienillä työllistymisoletuksilla (3–4 prosenttia). Julkisen varojen rajakustannusten arvioinnin mukaan Aikalisä-tukipalvelun toteuttaminen on yhteiskunnalle samanhintaista kuin muukin julkinen toiminta.
– Myös ulkomaiset tutkimukset ovat todenneet lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin panostamisen olevan kannattavaa. Myönteisten vaikutusten realisoituminen vaatii kuitenkin edelleen pitkäjänteistä työtä. Aikalisä-toimintamallin tutkimuksissa on todettu, että onnistunut intervention toteutus tarvitsee tuekseen jatkuvaa ja pitkän ajan monitasoista toimintaa tutkimuksen, käytännön ja politiikan tasolla, sanoo tutkija Reini.
Aikalisä-toimintamalli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä ja koordinoima tukipalvelu nuorille aikuisille. Tukipalvelua toteuttavat kunnat yhteistyössä puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen kanssa.
Lisätiedot: Tutkija Kaarina Reini, Vaasan yliopisto, puh. 050 529 8555, kaarina.reini(at)uwasa.fi
Reini, Kaarina (2016): Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset. Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 208.