Väitös: Asuntomarkkinoista asumisen markkinoihin
KTM Teppo Forssin Forssin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja tutkii sosiaalisen asumisen, talouden ja yritysten toimintojen välisiä yhteyksiä Suomessa, Thaimaassa ja Kiinassa. Sosiaalisella asumisella tarkoitetaan sitä, että asumista avustetaan jollain tavalla, kuten asumistuella tai kohtuullisella asumisen hinta-laatu-suhteella.
Forss arvioi työssään sosiaalista asumista toteuttavien yritysten strategista suuntautumista ja toiminnan tehokkuutta. Ajatuksena on muuttaa kauniit ja hyvät tavoitteet tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti asukkaiden ja yhteiskunnan hyväksi. Sosiaalisen asumisen yritykset ovat yleensä yleishyödyllisiä toimijoita, jotka tavoittelevat taloudellisen hyödyn lisäksi myös oikeudenmukaisuutta.
– Tarkoituksena on parantaa sosiaalista asumista toteuttavien yritysten strategista päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa kokoamalla eri tekijöitä yhteen. Käytännössä se tapahtui tunnistamalla ja listaamalla päämääriä ja strategisia tavoitteita asumista toteuttaville yhtiöiden päätöksentekijöitä varten. Vertasin yritysten suorituskykyä myös vertailumalleihin ja parhaisiin käytäntöihin.
Uutta ajattelua yritysten päätöksentekoon
Forssin työ esittelee asumisen operatiiviseen toimintaan ja resursointiin kehitettyä, erityisesti asuntojen vuokraamiseen liittyvää, dynaamista mallia. Mallissa sovitetaan yhteen tuotannon tehokkuutta ja asiakkaiden toiveita.
– Tärkeintä on asiakkaan ajatusten ja toiveiden tuominen mukaan päätöksentekoon. Yleensä asuntomarkkinat ovat Suomessa olleet perinteisesti tarjoajan markkinoita. Voisi sanoa, että nyt siirrytään asuntomarkkinoista asumisen markkinoihin, joissa otetaan huomioon myös asukkaan hyvä olo ja turvallisuus eli saatetaan yhteen erilaisia mielipiteitä ja tavoitteita, Forss selvittää.
– Seurasin kahta asumista tarjoavaa yhtiötä Suomessa. Suuremman osallistujajoukon avulla on jatkossa hyvät mahdollisuudet ennustaa käyttäytymistä Suomen asumismarkkinoilla, mikä on hyödyllistä strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yritysten on hyvä tietää, missä asiakkaiden odotusten ja kokemusten välinen ero on suurin, jotta ne osaavat panostaa juuri niihin, Forss jatkaa. Ikkunan tärkein ominaisuus voi esimerkiksi olla, että se on tiivis, mutta jos asiakas näkee isoimman ongelman ikkunan helpossa pestävyydessä, yrityksen onkin panostettava siihen.
Forssin mielestä Suomessa voimassa oleva sosiaalisen asumisen järjestelmä on hyvä. Sitä ei kannata murentaa osahyötyjen saamiseksi. Jotkut yritykset esimerkiksi haluavat maksimoida oman taloudellisen hyötynsä, mutta seurauksena voi olla huonoa laatua tai yhteiskunnalle muuten korkeampia kustannuksia. Suomen malli toimii erilaisissa suhdanteissa ja siitä hyötyvät sekä elinkeinoelämä että sosiaalinen tasa-arvo. Yhteiskunnalta edellytettävät panokset ovat suhteellisen pieniä, mutta vaikutukset isoja, kun valtio antaa esimerkiksi lainavakuuksia rahan sijaan.
– Hyvä esimerkki on ARA-rahoitus, jossa pankki antaa rakentajalle lainan ja valtio takaa maksavansa nykyistä ylittävän koron, jos korko nousee. Siinä vaiheessa kuitenkin talous on yleensä hyvässä kunnossa, joten valtiolle tulee maksettavaa vain, jos ajat ovat hyviä. Jos tämä malli haluttaisiin korvata, vaihtoehtoja olisi mietittävä todella tarkasti ja kriittisesti, tähdentää Forss.
Väitöksen tiedot
Forssin väitöskirjan ”Improving Operational Performance within Social Housing.” tarkastustilaisuus järjestetään tiistaina 4.6.2013 klo 12 tiedekirjasto Tritonian Nissi-auditoriossa.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Madya Sr. Dr. David Martin (UTHM, Maleysia) ja kustoksena professori Josu Takala.
Forss, Teppo (2013). Improving Operational Performance within Social Housing. Acta Wasaensia 280. 165 sivua.
Mitä mieltä olit jutusta?