Väitös: Lait, rehellisyys vai arvot? – Tätä eettinen johtajuus tarkoittaa nuorille johtajille
Nuorilla johtajilla on keskenään erilainen näkemys siitä, mikä eettisessä johtajuudessa on tärkeää. Yhtä mieltä he ovat silti siitä, että työntekijöitä tulee arvostaa. Tämä ilmenee Lotta Pitkäsen julkisjohtamisen alan väitöskirjasta, jossa tarkastellaan eettistä johtajuutta ja erityisesti sitä, mitä eettisyys johtajuudessa tarkoittaa julkisen sektorin eri organisaatioissa työskenteleville nuorille johtajille ja esimiehille.
– Eettinen johtajuus on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat arvot ja eettiset periaatteet. Yleensä sillä tarkoitetaan toimintaa, joka on ennen kaikkea rehellistä ja johdonmukaista, ja joka näkyy johtajan toiminnassa ja päätöksenteossa sekä hänen suhteissaan muihin, kuten työntekijöihin ja sidosryhmiin, muistuttaa Vaasan yliopistossa väittelevä Pitkänen.
Sääntöjen seuraaja, reilu henkilöstön kuuntelija vai arvotietoinen päätöksentekijä?
Väitöstutkimus tuo esiin erilaisia käsityksiä siitä, mitkä asiat kuuluvat eettiseen johtajuuteen. Osa liittää eettiseen johtajuuteen lakien ja normien mukaisen toiminnan ja molemminpuolisen luottamussuhteen esimiehen ja alaisen välillä. Toisissa mielipiteissä nähdään tärkeänä, että johtaja on rehellinen, reilu ja kuuntelee henkilöstöään. Osalle nuorista johtajista arvot ja eettinen päätöksenteko puolestaan luovat sisällön johtamisen eettisyyteen.
Täysin erimielisiä nuoret johtajat eivät olleet, vaan he jakoivat odotetusti myös yhteisiä mielipiteitä.
– Yhteinen näkemys korostaa ennen kaikkea työntekijöiden arvostamista ja tasa-arvoista sekä oikeudenmukaista kohtelemista. Nuorten johtajien näkemysten mukaan erilaisiin ristiriitatilanteisiin puututaan ennemmin keskustelemalla kuin asettamalla sanktioita.
Eettiset kysymykset osaksi organisaation arkea
Eettisten johtamiskäytäntöjen kehittäminen onnistuu parhaiten, jos eettiset kysymykset otetaan luontevaksi osaksi organisaation päivittäistä toimintaa. Tällöin otetaan huomioon myös erilaiset näkemykset eikä pelkästään keskitytä niihin asioihin, joista kaikki ovat samaa mieltä.
– Jos yhdelle eettinen toiminta tarkoittaa esimerkiksi lakien noudattamista ja toiselle ennen kaikkea arvojen mukaista toimintaa, voi tämä johtaa helposti väärinymmärryksiin. Kollegan toiminta voidaan kokea jopa eettisesti välinpitämättömäksi. Avoin keskustelu auttaa löytämään yhteisen käsityksen siitä, mitä eettisesti oikeanlainen toiminta tarkoittaa juuri omassa organisaatiossa, sanoo Lotta Pitkänen.
Tutkimukseen osallistui eri julkisen sektorin organisaatioissa toimivia nuoria johtajia ja esimiehiä. He ovat syntyneet vuosien 1977–1985 välillä. Tätä sukupolvea kutsutaan yleensä Y-sukupolveksi.
Lisätiedot
Lotta Pitkänen, p. 029 449 8401 (työ) / lotta.pitkanen(at)uwasa.fi
Pitkänen, Lotta (2017) Nuorten johtajien eettiset profiilit. Q-metodologinen tutkimus eettisestä johtajuudesta uuden sukupolven määrittämänä. Acta Wasaensia 385.
Väitöstutkimuksen pdf: /materiaali/pdf/isbn_978-952-476-769-9.pdf
Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/318/vaasan-yliopisto
Väittelijän tiedot
Lotta Pitkänen on syntynyt Vaasassa vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiosta vuonna 1996. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2006 ja hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2012 Vaasan yliopistosta.
Väitöstilaisuus
HTM Lotta Pitkäsen julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Nuorten johtajien eettiset profiilit. Q-metodologinen tutkimus eettisestä johtajuudesta uuden sukupolven määrittämänä” tarkastetaan perjantaina 3.11.2017 klo 12 auditorio Kurténissa (Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Antti Syväjärvi (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Ari Salminen.
Mitä mieltä olit jutusta?