Väitös: Henkilöstö mukaan organisaatioiden arvoprosessin määrittelyyn

– Yhteisten ei-taloudellisten arvojen merkitys, kuten luotettavuuden, vastuullisuuden ja välittämisen arvot ovat organisaatiolle suurempi kuin osaamme välttämättä edes käsittää. Valitut arvot voivat olla yritykselle voimavara tai hämmennyksen ja epävarmuuden aiheuttaja, Harjamäki kertoo.

Harjamäen mukaan yhteisten arvojen määrittelyssä yrityksen jokaisella henkilöllä tulisi olla tärkeä rooli.

– Yrityksissä olisi välttämätöntä oppia hyödyntämään henkilöstöön sitoutuneita voimavaroja myös arvoprosesseissa, koska yhdessä oikein valitut ja jalkautetut arvot pitävät yritystä lopulta pystyssä ja erottavat kilpailijoista.

Harjamäen tutkimuksen päätavoitteena oli organisaatioiden arvovalintojen oikeellisuuteen liittyvän epävarmuuden vähentäminen ja arvojen palvelukyvyn parantaminen eri sidos­ryhmien näkökulmasta sekä yritystodellisuudessa koettavan arvojen mukaisen toiminnan toteutumisen parantaminen.

Arvoprosessin toteuttamisen ja arvovalintojen testaamisen työkalut

Harjamäen kehittämän arvojen jälkiarviointityökalun avulla pystytään havaitsemaan mahdolliset arvojen ja niiden selostusten virhevalinnat, samoin kuin se, onko havaittavissa merkittävää kuilua varsinaisten arvojen tai arvojen selostusten ja toteutumakokemusten välillä. Kehitetyn työkalun taustalla on Johtamistaidon opiston (nykyisin MIF) menetelmä.

Tutkimuksessa esitetään myös prosessikuvaus mahdollisimman toimivasta arvoprosessista. Arvoprosessin kuvauksen käyttökelpoisuutta testattiin kuudessa, useaa toimialaa edustavassa case-organisaatiossa.

Testauksen yhteydessä case-organisaatioille raportoitiin näkemys niissä toteutettujen arvoprosessien onnistumisesta kyseiseen kuvaukseen verrattuna. Kuvaukseen perustuen organisaatioiden edustajilta kysyttiin heidän mielipidettään ehdotetun prosessikuvauksen käyttökelpoisuudesta kyseisten organisaatioiden näkökulmasta. Prosessikuvausta tarkennettiin saadun palautteen perusteella.

Arvoprosessi sanomalehdissä

Arvoprosessityökalun kehittämisen taustalla olivat sanomalehdissä toteutetut arvoprosessit. Tutkimuskohteena olivat suuret suomalaiset tilattavat sanomalehdet, Kärkimedialehdet/kustannusyhtiöt, joiden osalta tutkittiin mm. niissä toteutunutta arvoprosessien kehitystä vuosien 2008 ja 2011 välillä. Samalla tarkasteltiin myös lehtien arvojen palvelukykyä ja toteutumista eri sidosryhmien näkökulmasta.

– Arvojen julkisuuden todettiin lisääntyneen vuodesta 2008 vuoteen 2011. Myös arvojen tulkinnat olivat aiempaa paremmin kaikkien tiedossa. Arvojen sisältöön ja niiden toteutumaan yritystodellisuudessa oltiin sitä tyytyväisempiä mitä laajemmin eri henkilöstöryhmät olivat päässeet mukaan arvojen määrittelyprosessiin. Tyytyväisyys kokonaisuutena oli varsin hyvää tasoa. Eniten todettiin olevan toivomisenvaraa henkilöstönäkökulmassa, Harjamäki kertoo.

Arvojen jalkautus oli monissa kustannusyhtiöissä toteutettu hyvin, mutta osassa jalkautus oli jäänyt melko vaatimattomalle tasolle niin, että jalkautuskäytäntöä ei tunneta tai jalkautus on tapahtunut ainoastaan otsikkotasolla.

– Lisäksi oli havaittavissa, että käytännön arki saattaa olla toista kuin kirjatut arvot antavat ymmärtää. Tällöin kirjatut arvot ja yritystodellisuus eivät vastaa toisiaan.

– Lehdistö elää tällä hetkellä historiansa suurinta murroksen aikaa, joka on erittäin vaikeasti hallittavissa. Tässä yhteydessä arvovalintojen onnistuminen tulee olemaan yksi tärkeä menestystekijä, Harjamäki kertoo.

Väitöstiedot

KTM Sauli Harjamäen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Yhteiset arvot – voimavara liiketoiminnalle?” tarkastetaan tiistaina 17.12.2013 klo 12 auditorio Kurténissa, Tervahovissa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pauli Juuti Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Josu Takala.

Harjamäki, Sauli (2013). Yhteiset arvot – voimavara liiketoiminnalle? Acta Wasaensia 291. Tuotantotalous 32. 257 sivua.

Julkaisun tilaukset ja pdf