Väitös: Suomalaisjohtajat: Intialaisia ei voi johtaa kuin suomalaisia
Mikäli suomalaisyritykset eivät ota kulttuurieroja riittävästi huomioon, liiketoiminta Intiassa tai intialaisten kanssa voi epäonnistua. Vaikeuksia voi tulla esimerkiksi viestinnässä tai johtamisessa. Narashima Boopathi haastatteli johtamisen alan väitöstutkimukseensa suomalaisia yritysjohtajia heidän kokemuksistaan Intiassa.
Intia on valtava, tuottoisa, mutta myös monimutkainen ja haastava markkina-alue. Ei olekaan ihme, että Intian markkinoilla toimiminen kiinnostaa yhä useampia suomalaisia yrityksiä. Asiakaskuntaa, ammattitaitoisia kumppaneita ja työntekijöitä riittää.
Tästä huolimatta monilla ulkomaisilla yrityksillä on isoja haasteita Intiassa. Syynä ovat liiketoimintaa sävyttävät kulttuurierot. Mikäli näitä kulttuurieroja ei oteta riittävästi huomioon, moni asia Intian bisneksessä tai intialaisten kanssa toimiessa voi mennä pieleen, ilmenee Narashima Boopathin väitöstutkimuksesta.
Intia on vastakohtien maa ja sen kulttuuri on moniarvoinen. Väitöstutkimuksen mukaan ulkomaiset yritysjohtajat tarvitsevatkin kulttuuriälyä (Cultural Intelligence Quotient) onnistuakseen Intian markkinoilla. Kulttuuriäly on kykyä työskennellä tehokkaasti myös omasta kulttuurista etäällä olevissa kulttuureissa.
– Liiketoiminta Intiassa ilman syvempää ymmärrystä maan kulttuurista on kuin uimataidottoman uintiretki meressä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää missä määrin ja miten kulttuuriäly voi edesauttaa suomalaisten yritysjohtajien toimintaa Intiassa, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Boopathi.
Boopathi haastatteli väitöstutkimustaan varten suomalaisia yritysjohtajia heidän kokemuksistaan Intiassa. Tutkimus paljasti eroja Suomen ja Intian kulttuurien välillä sekä toi esiin suomalaisjohtajien kokemia haasteita ja ominaisuuksia, joita erityisesti Intian liiketoimintaympäristössä tarvitaan.
– Oleellisimpia taitoja ja valmiuksia menestyksen kannalta ovat kokemus sekä kyky paikallisten suhteiden ja luottamuksen rakentamiseen. Syvä ymmärrys ja kokemus Intiasta voi kehittyä vain, jos paikalliset kutsuvat sinut mukaansa verkostoihinsa, Boopathi sanoo.
Vaikea sanoa ei
Tutkimus toi esiin suomalaisjohtajien kokemat viestintävaikeudet Intiassa tai intialaisten kanssa. Viestinnän logiikka on erilainen. Haastatellut suomalaisjohtajat toivat esiin muun muassa problematiikan, joka liittyy ei-sanan käyttöön.
”Intialaiset ovat hyvin kohteliaita, heidän on joskus vaikea sanoa ’ei’ tai ’tämä ei ole mahdollista’.”
Haastatteluista käy myös ilmi, että Suomessa johtaja puhuu, mutta Intiassa johtaja delegoi puhumisen alaisilleen.
Pikkuasioitakin pitää johtaa
Väitöstutkimuksen mukaan suomalaisten yritysjohtajien on erittäin tärkeää ymmärtää, miten esimerkiksi länsimainen johtamistyyli eroaa intialaisesta.
Intialaisessa kulttuurissa johtajuus perustuu holhoamiseen ja johtajat ovat ylimmän vallan käyttäjiä. Hierarkiaa on enemmän kuin Suomessa. Johtajaa ei kyseenalaisteta, eikä hänelle sanota vastaan.
Tutkimuksessa haastateltujen yritysjohtajien mukaan johtajan kannattaa ”mikromanageroida” eli johtaa pienimpiäkin yksityiskohtia – varsinkin tehtäviä intialaisille työntekijöille delegoidessa tarvitaan jatkuvaa tarkistelua.
Koto-Suomesta tuttua johtamistyyliä ei kannatakaan käyttää Intiassa – se johtaisi vain väärinkäsityksiin tai muihin ongelmiin.
Kulttuurin ymmärtäminen voi lisätä vientiä
Boopathi uskoo, että Suomen vientiä Intiaan voidaan lisätä, mikäli suomalaisyritykset ja suomalaisjohtajat kiinnittävät enemmän huomiota kulttuurin moniarvoisuuteen Intiassa. Hänen mukaansa paikallisten suhteiden rakentaminen on avain yritysten menestykseen Intiassa, sillä liiketoimintaa tehdään ihmisten välillä. Suhteiden lisäksi kulttuurierot kannattaa muistaa myös tuotteissa ja palveluissa.
– Vaikka yritys tekisi huippulaatuisia tuotteita, laadulla ei ole merkitystä, jos tuotteita ei mukauteta paikallisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi hampurilaisjätti McDonalds myy Intiassa hampurilaisiaan ilman naudan- tai sianlihaa, koska se ottaa huomioon maan eri uskonnot, sanoo Boopathi.
Boopathi kannustaa suomalaisia yritysjohtajia käyttämään kulttuuriälyä Intian markkinoille tullessaan.
– Silloin he voivat tarjota kulttuuriin sopivia tuotteita ja palveluita, joiden turvin pitkän aikavälin menestys liiketoiminnassa voi olla mahdollista, hän sanoo.
Lisätiedot
Narashima Boopathi Sivasubramanian, puh. 044 596 6399, sähköposti: nasivas(at)uwasa.fi
Sivasubramanian, Narashima Boopathi (2016) Managing across cultures with Cultural Intelligence Quotient (CQ) - Study of Finnish business leaders experience in India. Acta Wasaensia 363. Vaasan yliopisto.
Väittelijän tiedot
Narashima Boopathi (Boo) Sivasubramanian on kotoisin Intiasta. Hän on asunut Suomessa 11 vuotta. Boopathilla on kauppatieteiden maisteritutkinto Intiasta sekä Suomesta, sekä diplomi henkilöstöjohtamisesta Intiasta ja pedagogiset opinnot Suomesta. Hän on myös Cultural Intelligence Quotientin (USA) sertifioitu asiantuntija.
Boopathi on Cultural Analysis Internationalin perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys keskittyy konsultointiin ja valmentamiseen teemoinaan kulttuuriäly, diversiteetti, monikulttuurisuus ja liiketoiminta Intiassa.
Boopathi tutkii, opettaa, valmentaa ja yrittää. Boopathi on Vaasan nuorkauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen ja British Commonwealth Chamber of Commerce in Finlandin Pohjanmaan aluelähettiläs.
Väitöstiedot
KTM Narashima Boopathi Sivasubramanianin johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Managing across cultures with Cultural Intelligence Quotient (CQ) – Study of Finnish business leaders experience in India” tarkastetaan perjantaina 16.12.2016 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimivat professori emeritus Asko Miettinen (Tampereen teknillinen yliopisto) sekä professori Martin Lindell (Hanken School of Economics) ja kustoksena KTT Tiina Brandt (Vaasan yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Mitä mieltä olit jutusta?