Väitös: Onko korruptio ainut syy tehottomuuteen korruptoituneessa yhteiskunnassa?

Uutisen oletuskuva
Korruptiota pidetään usein ainoana syynä julkisen sektorin organisaatioiden tehottomuuteen Nigerian tapaisissa korruptoituneissa valtioissa. Onko uskomus kuitenkin väärä? Vaasan yliopistossa aiheesta tehty uusi väitöstutkimus osoittaa, että korruption lisäksi myös monet muut tekijät ovat iso haaste julkisen sektorin tehokkuudelle.
Korruptoituneessa yhteiskunnassa esimerkiksi epäterveet "kummisetäverkostot" voivat johtaa tehottomaan hallintoon.

Hallintotieteiden maisteri Ethelbert Nwokorie tutki väitöskirjassaan, miten institutionaalinen korruptio Nigeriassa luo julkishallinnon tehottomuutta lisääviä tekijöitä.

Epäterve verkostoituminen johtaa tehottomuuteen

Verkostoituminen antaa johtajille mahdollisuuden toimia vuorovaikutuksessa oman hallintokoneistonsa ulkopuolisten toimijoiden kanssa.   Korruptoituneessa yhteiskunnassa johtajien verkostoitumisessa voi kuitenkin olla epäterveitä piirteitä. Nigeriassa hierarkiassa ylempiarvoisen ”kummisedän” hyödyntäminen on eräs julkisten organisaatioiden johtajien uralla etenemiseen käyttämä verkostoitumisstrategia. Johtajat käyttävät paljon organisaatioidensa aikaa ja voimavaroja pyrkiessään liittymään tai ylläpitämään näitä verkostoja.  Verkostot eivät kuitenkaan hyödytä organisaatioiden tehokuutta, ainoastaan johtajia itseään.

Kiintiöjärjestelmä takaisku hallinnolle

Epäterveiden ”kummisetäverkostojen” lisäksi Nwokorien tutkimuksessa havaittiin myös muita tekijöitä, jotka tekevät julkishallinnon organisaatioista Nigeriassa tehottomia. Yksi näistä on maan perustuslaissa oleva kiintiöjärjestelmä, jonka avulla myös vähemmän koulutetun Pohjois-Nigerian väki pääsee kiinni julkisiin virkoihin.

– Alueelliset kiintiöt sotivat normaaleja rekrytointiperiaatteita vastaan. Osaavin ja ansioitunein ei tule valituksi tai ylennetyksi. Kiintiöjärjestelmä onkin takaisku julkisen sektorin tehokkuudelle, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Nwokorie.

Ongelmana on kehno palkkaus

Julkisen sektorin työntekijöiden palkkataso Nigeriassa on matala. Palkkoja ja eläkkeitä saattaa myös jäädä maksamatta.  Onkin yleistä, että julkinen sektori on jopa useiden kuukausipalkkojen verran velkaa työntekijöilleen. Huonot palkat heikentävät motivaatiota ja työhön sitoutumista. Työntekijät saattavatkin tämän vuoksi omaksua epäeettisiä toimintatapoja tai hoitaa omia yksityisiä liiketoimiaan työaikana.

Ongelmia on myös johtajuudessa.

– Nigerian julkisten organisaatioiden johtajat osoittavat huonoa johtajuutta alaisiaan kohtaan. He eivät pidä lupauksiaan tai sopimuksiaan, eivät välitä työntekijöiden hyvinvoinnista, pitävät hyödyt vain itsellään, eivät ole avoimia eivätkä viesti riittävästi. He eivät myöskään tiedä, milloin kannattaa harjoittaa asiajohtajuutta ja milloin olla ihmiskeskeinen johtaja, sanoo Nwokorie.

Lisäksi henkilöstön kehittäminen ja koulutus on puutteellista, eikä suoritusten arviointiin ole yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Nämä tekijät vähentävät johtajien vaikutusmahdollisuuksia ja heikentävät työntekijöiden luottamusta heihin. Motivaatio toimia tehokkaasti kärsii.

Väitöskirja pohjautuu laadulliseen tutkimukseen, johon Nwokorie on haastatellut julkisen sektorin organisaatioiden johtajia kolmella eri hallinnon tasolla Nigeriassa.

Perinteinen johtamistyyli ei motivoi

Nigerian julkisen sektorin johtajat ajattelevat, että perinteinen johtajuus takaa tehokkuuden. Tämä käy Nwokorien mukaan ilmi siitä, että johtajat keskittyvät mieluummin päätösasiakirjojen ja muistioiden tekemiseen, kuin johtamiseen viestinnän tai henkilöstöjohtamisen keinoin. Tämä vaikuttaa negatiivisesti johtamistyyliin ja ilmentää johtajien kyvyttömyyttä motivoida alaisiaan tehokkaaseen toimintaan.

Nwokorie ehdottaa, että kansalaiskasvatuksen lisääminen ja yhteiskunnallisen uudelleensuuntautumisen edistäminen voisi auttaa rakentamaan moraalisäännöstöä ja arvoja nigerialaisessa yhteiskunnassa. Tämä auttaisi myös julkisen sektorin organisaatioiden johtajia ylläpitämään organisaatioissaan eettisiä normeja. Parantamista olisi myös kiintiöjärjestelmässä.

– Vaikka alueellinen kiintiöjärjestelmä nimityksissä on perusteltua, jonkinlaisesta osaamisen minimitasosta olisi samalla pidettävä kiinni, Nwokorie sanoo.

Lisätiedot

Ethelbert Nwokorie, puh. 045 8947 479, sähköposti: ethelbert.nwokorie(at)uwasa.fi

Nwokorie, Ethelbert (2017) Challenges  to  effective  management  of  public  sector  organizations  in  an  institutionally  corrupt  society: A study of Nigeria, Acta Wasaensia 377. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Väitöskirjan pdf

Tilaukset

Ethelbert Nwokorie on syntynyt vuonna 1973 Imon osavaltiossa Nigeriassa. Hän on suorittanut kansainvälisten suhteiden ja diplomatian maisterintutkinnon Imon osavaltion yliopistossa Owerrissa, Nigeriassa vuonna 2005. Hän on tämän lisäksi valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2009. Nwokorie on työskennellyt Nigerian National Orientation Agencyn palveluksessa Imon osavaltiossa vuosina 1998–2007. Nwokorie toimii nykyään projektitutkijana Vaasan yliopiston julkisjohtamisen yksikössä.

Ethelbert Nwokorie vaakakuva.jpg

Väitöstilaisuus

M.Sc. Ethelbert Nwokorien julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Challenges to effective management of public sector organizations in an institutionally corrupt society. A study of Nigeria” tarkastetaan perjantaina 25.8.2017 klo 12 alkaen auditorio Kurtenissa (Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti, Ph.D Amr Sabet (Högskolan Dalarna) ja kustoksena professori Esa Hyyryläinen (Vaasan yliopisto).

Mitä mieltä olit jutusta?