Diabeteksen ehkäisy voisi kasvattaa Suomen taloutta miljardeilla euroilla

Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön ja VTT:n yhteisessä tutkimuksessa muodostettiin kuusi erilaista skenaariota, joissa selvitettiin Terveystalon aineiston ja koko väestön tasolla millaiset taloudelliset vaikutukset ovat työikäisten diabeteksen ehkäisyllä ja diabetekseen liittyvillä sairauspoissaolojen vähentymisellä.

Koska diabetekseen sairastutaan yhä useammin jo työikäisenä, työterveyshuollon rooli diabeteksen tunnistuksessa ja hoitoon ohjauksessa on tärkeä. Tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja onkin Terveystalo.

Tulokset osoittivat, että mikäli 58 prosenttia diabetesriskissä olevista säästyy diabetekselta, bruttokansantuotevaikutus on yli prosentin kun aineistona on koko väestö.  Sama skenaario tuottaa 0,16 prosentin BKT:n nousun, kun aineistona on Terveystalon rekisteri diabetesta sairastavista ja diabetesriskissä olevista asiakkaista. Rahamääräisinä nämä prosentit vastaavat yli kaksi miljardia euroa koko väestön tasolla ja 320 miljoonaa euroa Terveystalon aineiston osalta. Työllisyyden osalta vaikutukset vastaavat yli 31 000 ja 4 600 henkilötyövuotta.

– Bruttokansantuotteen nousu aiheutuu mallin tuloksissa siitä, että diabetesta sairastavien määrän vähentyessä työmarkkinoilla on enemmän työvoimaa käytettävissä, sanoo tutkija Kaarina Reini Vaasan yliopistosta.

Reinin mukaan taustatietojen ja tutkimuksessa kerätyn aineiston perusteella tehtiin oletus, että joka kolmannen diabetesta sairastavan työpanos menetetään. Näin ollen diabeteksen ennaltaehkäisy lisäisi tuntuvasti henkilötyövuosia ja kasvattaisi siten taloutta.

Maltillisemmillakin skenaarioilla isot vaikutukset

Mikäli joka viides diabetesriskissä oleva säästyy diabetekselta ennaltaehkäisyn ansiosta, ovat vaikutukset kansantalouteen yhä merkittävät. Tutkimuksen mukaan koko väestön tasolla BKT-vaikutus on noin 0,4 prosenttia eli 743 miljoonaa euroa. Terveystalon aineistolla vaikutus olisi 0,05 prosenttia eli 110 miljoonaa euroa. Vastaavat työllisyysvaikutukset ovat noin 11 000 ja 1600 henkilötyövuotta.

Diabetesriskissä olevien ja diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen vähentyminen muiden potilaitten tasolle koko väestössä nostaisi bruttokansantuotetta 0,2 prosenttia eli 417 miljoonaa euroa. Terveystalon aineiston mukaan laskettuna BKT-vaikutus olisi 0,02 prosenttia eli 50 miljoonaa euroa. Vastaavat työllisyysvaikutukset ovat noin 6 200 ja yli 700 henkilötyövuotta.

Tutkija Kaarina Reinin mukaan joka viidennen diabetesriskissä olevan säästyminen diabetekselta ennaltaehkäisyn ansiosta on skenaarioista todennäköisin.

– Luku on saatu pitkän ajan seurannassa. Elämäntapamuutoksiin pohjautuvalla interventiolla on mahdollista ehkäistä joka viidennen sairastuminen diabetekseen, hän arvioi.

Tietoon perustuvalla johtamisella voi säästää

Ennaltaehkäisevän työn onnistuminen vaatii perusterveydenhuollolta hyvää seurantaa.

– Voidaanko tällainen interventio toteuttaa koko väestön tasolla on tietysti toinen kysymys, samoin kuin se paljonko tällainen ennaltaehkäisevä työ maksaa.  Työterveyshuollossa tällainen seuranta onnistuu ja sitä siis toteutetaan Terveystalolla, Reini toteaa.

Selvityksissä ja aloitteissa on todettu, että Suomessa täytyisi kehittää terveydenhuollon laatuindikaattorijärjestelmää. Tietoon perustuvalla johtamisella on mahdollista säästää yhteiskunnan kuluja erityisesti kun kyseessä on sairauksien ennaltaehkäisy.

– Suomessa on tehty paljon tutkimusta diabeteksen ehkäisystä elämäntapamuutoksiin perustuen ja tulokset ovat olleet hyvin lupaavia, Reini sanoo.

Tänään, 7.4. 2016 vietetään Maailman terveyspäivää, jonka teemana on tänä vuonna diabetes.

Lisätiedot: Tutkija Kaarina Reini, Vaasan yliopisto, Sosiaali- ja terveyshallintotieteiden yksikkö, puh. 050 5298555, kaarina.reini(at)uwasa.fi

Kaarina Reini, Juha Honkatukia (2016): Hyvä hoito kannattaa.
Diabeteksen ennaltaehkäisyn ja tehostetun hoidon kansantaloudellinen vaikuttavuus.
Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 206.

Julkaisun pdf